Erikoiskirjastot AMK-kirjastona: yhteistyötä Humakin malliin

Erilaiset yhteistyökirjastot alkavat kirjastokentällä olla arkipäivää: monen AMK-kirjaston kanssa saman katon alla toimii toisen asteen oppilaitoksen kirjasto ja myös korkeakoulusektorirajat ylittävää yhteistyötä tehdään muutamalla paikkakunnalla. Humanistisen ammattikorkeakoulun kirjastossa yhteistyötä tehdään myös yli kirjastosektorirajojen. Humakin kirjastoverkostoon kuuluu kaksi erikoiskirjastoa, Kuurojen liiton kirjasto ja Nuorisotiedon kirjasto, joista ensimmäinen toimii Helsingin kampuksen kirjastona ja jälkimmäinen Järjestö ja nuorisotyön YAMK-koulutusohjelmien kirjastona. Erikoiskirjaston ja AMK-kirjaston yhteistyö tuo toimintaan uusia näkökulmia molemmin puolin. 

Kuurojen liiton kirjasto on kaikille avoin kuurojen ja viittomakielen erikoiskirjasto, joka tarjoaa tietoa esimerkiksi kuurojen historiasta, kulttuurista ja opetuksesta sekä viittomakielistä. Kirjaston kokoelmiin kuuluu perinteisen painetun kirjastoaineiston lisäksi myös viittomakielistä av-aineistoa noin 1300 nimekkeen verran. Kuurojen liiton kirjasto sijaitsee Valkeassa talossa, jossa toimii myös Humakin Helsingin kampus, jossa tällä hetkellä koulutetaan viittomakielen tulkkeja. Humakin kirjastoverkoston osana kirjasto on toiminut 2000-luvun alusta lähtien. Valkeaan taloon siirtyy vuoden 2013 aikana Humakin muidenkin koulutusohjelmien opetusta ja jatkossa kirjasto toimii yhteistyössä monialaisen Humakin TKI-kirjaston kanssa.

Nuorisotiedon kirjasto puolestaan on Allianssi ry:n ylläpitämä nuorisoalan valtakunnallinen erikoiskirjasto, jonka kokoelmat ovat monitieteiset painottuen nuorisotyöhön ja nuorisotutkimukseen. Kirjasto alkoi tarjota Humakille kirjastopalveluita vuonna 2008, jolloin Humakin ensimmäinen Järjestö- ja nuorisotyön YAMK-vuosikurssi aloitti opintonsa. YAMK-opiskelijoiden kontaktiopetus järjestettiin Humakin rehtorin toimistossa Helsingin keskustassa, ja koska Humakin lähin nuorisoalan kampuskirjasto oli Nurmijärvellä, Helsingin Itä-Pasilassa sijaitseva Nuorisotiedon kirjasto oli luonnollinen yhteistyötaho kirjastopalveluita suunniteltaessa.

Verkostoitumisen etuja erikoiskirjastonäkökulmasta

Niin Kuurojen liiton kirjaston informaatikko Ilona Leppänen kuin Nuorisotiedon kirjaston vastaava informaatikko Vappu Turunen kokevat oman kirjastonsa ja Humakin yhteistyön luonnollisena ja molempia tahoja hyödyttävänä.

-        Kuurojen liiton kokoelmat ja Humakin viittomakielentulkin koulutusohjelmaa varten tehdyt hankinnat tukevat hyvin toisiaan. Erikoiskirjastokokoelmasta on hyötyä viittomakielialan opiskelijoille ja toisaalta tulkkausalan aineisto tuo uusia ulottuvuuksia erikoiskirjaston kokoelmaan. Oman työn kannalta on tietysti kiinnostavaa tehdä sekä erikoiskirjasto- että AMK-kirjastotyötä, kertoo Ilona Leppänen.

Nuorisotiedon kirjaston kokoelmat sopivat hyvin Humakin YAMK-opiskelijoiden tarpeisiin:

-        Erikoiskirjastoille on entistäkin tärkeämpää verkostoitua ja tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Nuorisotiedon kirjastossa käy opiskelijoita myös muista oppilaitoksista kuin Humakista. Järjestö- ja nuorisotyön YAMK-opiskelijalle kirjastomme voi tarjota tieteellisempää viitekehystä omaan alaan ja kirjaston kokoelma sopii erinomaisesti koulutusohjelman tarpeisiin. Toki nuorisotyön kokoelmamme on järjestötyötä laajempi, mutta koska kirjasto on järjestön ylläpitämä, myös järjestö- ja kansalaistoimintaa koskevaa aineistoa seurataan tarkoin, toteaa Vappu Turunen.

Monen erityiskirjaston kehysorganisaatiot ovat joutuneet viime vuosina säästöpaineiden alla uudelleenarvioimaan toimintojaan. Kirjastoa ei välttämättä koeta ydintoiminnoksi ja useita erikoiskirjastoja on Suomessa viime vuosina suljettu. Ilona Leppänen toteaa, että tästäkin syystä yhteistyö on tärkeää:

-       Se, että kirjastolla on joku yhteistyökumppani saattaa myös mahdollistaa erikoiskirjaston olemassaolon jatkumisen. Korkeakoulu yhteistyökumppanina helpottaa luomaan luontevia yhteyksiä alan toimijoihin ja auttaa myös pitämään kirjaston toiminnan dynaamisena.

Haasteena tiedotus

Koska Kuurojen liiton kirjasto toimii samoissa tiloissa kuin Humakin Helsingin kampus, kirjasto on kontaktiopetustilojen lähellä ja opiskelijoiden on helppo käydä kirjastossa osana opiskeluarkeaan. Humakin opiskelijat ovat kirjaston suurin yksittäinen asiakasryhmä. Ympäri Suomea asuvia YAMK-opiskelijoita palveleva Nuorisotiedon kirjasto ei ole samalla tavalla opiskelijoiden arjessa mukana, koska lähiopetusta on vähemmän ja koska kontaktiopetusjaksot yleensä järjestetään muualla Helsingissä. Vappu Turunen kertoo, miten kirjasto on toiminut tämän haasteen suhteen:

-       Humakin YAMK-opiskelijoiden uusi vuosikurssi käy kirjastossa tutustumiskäynnillä opintojen alussa. Osa opiskelijoista tuntee kirjaston jo entuudestaan. Kauempana asuville asiakkaille postitamme lainoja. Joskus opiskelijat vievät kirjoja opiskelukavereilleen, jos jonkun on hankala päästä kirjastoon käymään paikan päälle. Tiedonhakuja lähetämme asiakkaille sähköpostitse ja chattipalvelua olemme pohtineet, mutta emme ole vielä kokeilleet sitä käytännössä. Tämä palvelumalli vaatii asiakkaaltakin aktiivisuutta. Tiedotus on yksi suurimmista haasteista. Yhteydenpito opetushenkilökuntaan olisi ehkä myös mutkattomampaa jos kirjasto toimisi saman katon alla kuin opetustilat.

Kokoelmat kaiken keskiössä

Kokoelmatyö on erikoiskirjastoille keskeistä ja näkökulma kokoelmiin on erilainen kuin monella oppilaitoskirjastolla. Kokoelmien yhteiskäytön myötä erikoiskirjastoista voi olla entistäkin enemmän hyötyä esimerkiksi juuri AMK-kirjastoille:

-        Enää kaikilla ei voi olla varmuuden vuoksi kaikkea aineistoa ja kirjastojen hankintamalleissa yksi trendi on tehdä hankintoja yhä enemmän asiakkaiden toiveiden pohjalta. Erikoiskirjastot kokevat edelleen tehtäväkseen hankkia tietyn alan keskeinen aineisto ja muodostaa alan kattava kokoelma. Pienellä alalla kuten esimerkiksi nuorisotyön kohdalla huomaa, että opiskelijoitakin inspiroi se, että konkreettisesti kirjastossa käydessä näkee, kuinka laaja oma ala lopulta onkaan. Esimerkiksi Nuorisotiedon kirjastossa on samoissa kokoelmissa sekä nuorisotyön käytännön oppaita, ulkomaista tieteellistä aineistoa ja tohtorinväitöskirjoja, toteaa Vappu Turunen.

Työelämäyhteydet erikoiskirjastonäkökulmasta

Erikoiskirjasto ei ole profiililtaan yhtä vahvasti opiskeluaikainen kirjasto kuin monet korkeakoulukirjastot. Kuurojen liiton ja Nuorisotiedon kirjastojen tehtävä ei ole ensisijaisesti toimia tietyn organisaation tietopalveluna vaan molemmat ovat kaikille avoimia erikoiskirjastoja, jotka pyrkivät hyödyttämään koko edustamaansa alaa. Opiskelija voisi luontevasti jatkaa kirjaston asiakkaana valmistumisen jälkeenkin, mutta usein työelämässä toimivilla ei tunnu olevan aikaa seurata alan kirjallisuutta.

-        Yksittäiset viittomakielen tulkit saattavat valmistumisenkin jälkeen käyttää kirjastoa oman osaamisen ylläpitämiseen, mutta usein tulkit eivät ole kovin tieteellisesti suuntautuneita eikä monikaan seuraa alan tieteellistä tutkimusta työelämään siirryttyään. Viittomakielialalla ei myöskään juuri julkaista työelämässä toimiville tulkeille suunnattua suomenkielistä kirjallisuutta. Kaiken kaikkiaan jo valmistuneita tulkkeja ei siis asioi kirjastossa kovinkaan paljoa, toteaa Ilona Leppänen.

Vappu Turunen kertoo Nuorisotiedon kirjaston pitävän yhteyttä laajasti alan eri toimijoihin niin koulumaailmassa kuin työelämässä:

-       Tavoitteenamme on pitkäjänteinen työ ja se, että pidämme yhteyttä nuorisoalan eri koulutusasteita edustaviin oppilaitoksiin ja työelämätahoihin. Näin tavoitamme alalla toimivia työuran eri vaiheissa. Jatkuvasti muuttuvalla nuorisotoimialalla haasteita ja uusia virtauksia riittää ja tietoa tarvitaan sekä alan kehittämiseen että käytännön työhön.