Digirohkeutta, tekoälylukutaitoa ja säätelyä – kuinka opettaa ja ohjata tekoälyn käyttöä?

Tekoälyosaaminen on tärkeä taito tulevaisuuden työmarkkinoilla ja korkeakoulujen tulee nyt tarttua tekoälyn pedagogiikkaan. Arvovaltaiset tahot kuten Arene ja Euroopan komissio ottavat nyt myös aiheeseen kantaa. Mutta mitä tekoälyosaaminen todellisuudessa on ja kuinka näitä taitoja voi hankkia saatika opettaa omassa työssään?

Tämän kevään webinaarien teema on ollut generatiivinen tekoäly. Tekoälyn tulosta puhuttiin pitkään, mutta vasta tänä keväänä on alkanut laajassa mittakaavassa tapahtua ChatGPT:n tulon myötä. Asia ei jää enää yleisen tason hypetykseksi vaan koskettaa korkeakoulujen työntekijöitä konkreettisesti. Myös tietoasiantuntijoiden arkeen tekoälyosaaminen tulee nyt rytinällä.

Arenen tekoälysuositukset – yhteiset suuntaviivat

Arene julkaisi ammattikorkeakoulujen yhteiset tekoälysuositukset webinaarissa 12.6.2023. Suositukset koskevat erityisesti tekoälyn hyödyntämistä koulutuksessa. Valmistelusta ovat vastanneet ammattikorkeakoulujen koulutuksen vararehtorit. Tässä on suositus, jota on odotettu.

– Ammattikorkeakouluissa tekoäly nähdään tukiälynä, jonka tarkoitus on toimia apulaisena, ideoijana, sparraajana ja toiminnan tehostajana. Tekoäly on hyödyllinen kumppani, kunhan sen käyttäjä on tietoinen tekoälyyn liittyvistä rajoitteista ja tuo esille avoimesti, että teoksen tai työn teossa on hyödynnetty tekoälysovelluksia, sanoo Arenen koulutuksesta vastaavien johtajien ja vararehtoreiden puheenjohtaja, Metropolian jatkuvan oppimisen johtaja Heidi Rontu Arenen tiedotteessa.

Arenen ohjeistuksen mukaisesti ammattikorkeakoulujen tulee kouluttaa opiskelijat ja henkilökunta tekoälytyökalujen vastuullisessa käytössä. Korkeakoulujen tulee itse luoda omat pelisäännöt opiskelijoille ja henkilökunnalle. Tekoäly ei ole tieteellisessä kirjoittamisessa varsinainen lähde: Tekoälyllä ei ole sisällöllistä osaamista tai ymmärrystä aiheesta. Opiskelijoille olisi hyvä luoda ohjeistusta tekoälystä jo opintojen orientaatiovaiheeseen.

Mediassa esiintyy jos jonkinlaisia väitteitä tekoälyn käytöstä niin esitysten valmistelussa, laajan datamassan tiivistämisessä, nopeassa kielentarkastuksessa, eri tekstuaalisten tyylilajien luomisessa aina copy writerin työn korvaamiseen. Keskeistä on prompt engineering eli kehotteiden tekemisen osaaminen. Kuinka moni oikeasti osaa käyttää tekoälyä tehokkaasti omassa työssään niin, että voisi opettaa muita työelämän tulevaisuuden taitona?

Ainakin seuraavanlaisia korkeakouluja koskevia tekoälyavusteisia työkaluja olemme työtiimimme testailussa havainneet (lista ei ole kattava):

• generatiiviset yleiskäyttöiset tekoälytyökalut kuten ChatGPT
• tekstintuoton työkalut kuten Jasper.ai
• hakukoneeseen yhdistyvä chat kuten Bing tai Googlen Bard
• artikkelitiedonhaun työkalut kuten Elicit, Keenious tai Midjourney
• viittausanalyysityökalut kuten LitMaps ja Connected Papers, ehkä myös Research Rabbit osaltaan
• valokuvatyökalut kuten DALL-E, Crayion
• kielenhuollon työkalut kuten DeepL ja Grammarly, toisaalta myös MOT-sanakirjaston Proofing
• Arjen työkaluihin yhdistyvä avustava tekoäly kuten Microsoft Copilot
• Ohjelmoinnin aputyökalut
• Hyvinvointia tukevat tekoälypohjaiset työkalut.

Näiden opettelussa ja opettamisessa riittää tehtävää niin opettajille kuin muullekin korkeakoulun henkilökunnalle.

Euroopan unionin säätely – Euroopasta tekoälyn turvasatama?

Myös EU-parlamentissa generatiivisen tekoälyn kehitys on herättänyt huomiota.  Tällä viikolla Euroopan parlamentissä äänestetään parlamentin kannasta tekoälyn käyttöä koskeviin sääntöihin. EU:ssa on vireillä tekoälyasetus, joka pyrkii säätelemään tekoälyä ja tekemään siitä turvallista käyttäjille. EU-komissio antoi tekoälystä asetuksen vuonna 2021, mutta sen jälkeen tekoäly on kehittynyt paljon. Tavoitteena on säädellä tietosuojaan, tekijänoikeuksiin ja automatisoituun päätöksentekoon liittyviä kysymyksiä. Samalla pyritään luomaan europpalaisille yrityksille kilpailuetua siinä, että kaikilla EU:n jäsenmailla olisi jatkossa samat tekoälyn periaatteet.

EU:n tavoitteena on rakentaa luotettavaa tekoälyä, jossa ihminen on etusijalla.

Komissio luo uusia sääntöjä, joilla varmistetaan, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä, eettisiä, puolueettomia ja ihmisen valvonnassa. Tätä varten järjestelmät luokitellaan riskin mukaan: ei-hyväksyttävä, suuri riski ja vähäinen riski. Asetusehdotus kieltää suoraan tietynlaisen haitallisen tekoälyn käytön, esimerkiksi ihmisten pisteytyksen tekoälyn avulla, ihmisten alitajuisen manipuloinnin ja reaaliaikaisten biometristen etätunnistusjärjestelmien käytön ihmisten valvontaan julkisissa tiloissa.

Asetus etenee päätökseensä ilmeisesti vasta ensi vuonna, mutta AMKIT-konsortionkin kannattaa seurata asioiden etenemistä.

Kasataan nopeasti yhteistyötä – AMKIT-konsortio liikkeelle

Arenen tekoälysuositusten julkistustilaisuudessa haastetttiin ja vastuutettiin jokainen ammattikorkeakoulu, jokainen ala ja jokainen henkilökunnan edustaja perehtymään tekoälyyn. Tilaisuudessa keskusteluun osallistuivat ammattikorkeakoulujen tietoasiantuntijat kiitettävällä tavalla nostaen esiin ChatGPT4:n edelleen jatkuvaa hallusinointia ja epäluotettavuutta lähteenä ja korostaen tieteellisten lähteiden käyttöä. Arenen puolelta nostettiinkin monialaisen yhteistyön merkitys tässä tilanteessa, jossa kukaan ei voi hallita koko tekoälyn kenttää.

Ammattikorkeakouluilla on nyt lyömätön paikka ottaa tekoälyn opetteluun ja opettamiseen mukaan eri alojen asiantuntijat ja luoda yhteistyötä eri alojen ja ammattiryhmien välillä. AMKIT-konsortio on ottanut haasteen vastaan. AMKIT-konsortion peda-ryhmässä ollaan Minna Kivisen aloitteesta rakentamassa yhteistyötä tekoälyn ohjaamisen ympärille, kannattaa lähteä mukaan! Voimme nyt luoda yhdessä suuntaviivoja siihen, miten tekoäly vaikuttaa tiedonhankinnan opetukseen ja mitä tekoälylukutaito on.

Valmiita vastauksia ei vielä ole.