Digiaalloilla - AMK goes digi

Vuosittaiset amk-päivät järjestettiin tänä vuonna Humakin sekä Arene ry:n yhteistyönä laivaseminaarin muodossa Silja Serenadella 17.-19.5.2016. Päivien teemana oli ajankohtaisesti – AMK goes Digi. Mukana digiristeilyllä tyynen kesäisellä Itämerellä oli myös Lahden korkeakoulukirjaston väkeä. Päivien ohjelmasisällöistä löytyi hyvin myös kirjastolaisten arkeen ja työhön linkittyviä aiheita ja asioita. Erityisesti muutos ja digitalisoituminen olivat tapetilla. Tässä niistä, ja vähän muustakin, lyhyesti.

AMK-päivät antoivat vauhtia digiloikkaan
AMK-päivät alkoivat aurinkoisissa merkeissä Helsingissä. Laivaa lastattiin innokkaalla AMK-väellä peräti neljänsadan osallistujan verran. AMK-kirjastolaisia mukana ei tällä kertaa kovinkaan montaa ollut, mutta pianhan sitä tavataan jo Jyväskylässä oman seminaarimme merkeissä.

Meemit, internet ilmiönä ja viestintävälineenä, olivat AMK-päivillä isossa roolissa. Humak esitteli strategiansa meemien avulla ja lisäksi AMK-päivien kuvaamiseksi järjestettiin meemi-kilpailu.

Tiistaina päivän aluksi julkaistiin Arene ry:n 20-vuotisjuhlajulkaisu joka on luettavissa digiajan mukaisesti osoitteessa: http://maailmanparas.fi/ Julkaisussa käsitellään niin suomalaisen ammattikorkeakoulun historiaa kuin tulevaisuuttakin, tavoitteenahan Arene ry:llä on luoda vaatimattomasti maailman paras korkeakoulujärjestelmä. Julkaisussa näkemyksiään aiheen tiimoilta jakaa mm. opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen joka oli myös yksi tiistain pääpuhujista. Hän puhui korkeakoulutuksen tulevaisuudesta, jossa katse on uudistamisessa ja uuden tekemisessä. Väläytteli hän hieman myös säästölinjan loppumisesta.

Tutkimusjohtaja Minna Huotilainen Turun Yliopistosta muistutti aivojen hyvinvoinnista muuttuvassa työssä. Lyhyesti sanottuna työelämässä kaikki muuttuvat niin työvälineet kuin organisaatiotkin, kuitenkin jokaisen on itse huolehdittava omasta hyvinvoinnistaan eli syömisestä, nukkumisesta ja liikkumisesta. Toki myös työyhteisö voi näitä asioita huomioida, vaikkapa kokoustarjoilujen tai kokoustapojen muodossa. Oletko muuten koskaan ajatellut, että myös aivoja voi johtaa?
Toimitusjohtaja Mikael Jungner puhui tyylilleen uskollisesti ilman dioja ja innostunutta puhetta seuratessa hengästyi jo melkein kuulijakin. Jungnerin esityksen voisi kiteyttää koskeneen muutosta ja inhimillisyyttä. Jungner mainitsi digitalisaation myös pyrkivän tulemaan osaksi arkielämää ja inhimillisen toiminnan tekijäksi. Muutoksen kourissa taas on kaikki, niin tutkintosidonnaisuus kuin työntekijäkin. Jungnerin mukaan ihannetyöntekjiän perusominaisuudet; osaaminen, ahkeruus ja tottelevaisuus ovat korvaantuneet nykytyöelämään paremmin istuvilla ominaisuuksilla kuten oma-aloitteisuus, intohimo ja luovuus.  

Iltapäivän rinnakkaissessioissa ja –työpajoissa päästiin muutamiin teemoihin syventymään hieman paremmin. Pienryhmissä pohdittiin muun muassa tutkintojen tarpeellisuutta digiajassa sekä osallistuttiin simulaatioon ja pelillisyyteen perustuvan virtuaalikoulutuksen materiaalien kehitystyöhön. Kaikkien tiistai-iltapäivän sessioiden ns. kultajyvät tiivistettiin hauskoihin sarjakuvaruutuihin joiden avulla sisältöjä saatiin keskiviikkona jaettua kaikille yhteisessä tilaisuudessa.

Sekä tiistaina, että keskiviikkona kaikki AMK-laiset kokoontuivat yhteen myös illallisen merkeissä. Keskusteltavaa riitti mielenkiintoisten asiasisältöjen ansiosta, ja antoihan kiivaana meneillään olleet jääkiekon MM-kisat myös oman lisämausteensa keskusteluihin.

Toisen seminaaripäivän alussa oli mahdollista osallistua mindfullness-harjoitukseen. Rentouttava istumameditaatio antoi valmiuksia muun muassa havainnoida kehon tuntemuksia ja ajatuksia. Pysähtymisen tärkeys hektisessä arjessa tuli myös ilmi harjoituksen aikana tukien hyvin edellisen päivän Minna Huotilaisen välittämää hyvinvointiviestiä. Ja hyvän alun päivälle sekä nopealle Tukholman valloitukselle pieni meditaatiohetki antoikin.

Keskiviikon asiasisällöstä voisi nostaa esiin vaikkapa digitaalisuuden historiaan digimurrosta peilanneen Matti Tedren sekä Riitta Maijalan esityksen jossa pohdittiin muun muassa avoimen tieteen kuluja.

Johtaja Riitta Maijala Suomen Akatemiasta toi esiin digitalisaation vaikutuksia tutkimukseen ja sen rahoitukseen. Koko tutkimusprosessin digitaalisuus mahdollistaa tutkimustyön ja tuotosten nopean jakamisen. Julkinen rahoitus tukee avointa tutkimusta, mutta kuka maksaa avoimen datan säilytyksen ja julkaisemisen.

Apulaisprofessori Matti Tedre Tukholman yliopistosta kehaisi heti esityksensä aluksi voivansa tiivistää koko tunnin mittaisen luentonsa sisällön yhdelle kalvolle.

Todellisuudessa väittämä ei näin yksiselitteisesti toteutunut vaan melkeinpä AMK-päivien mielenkiitoisimmaksi muotoutunut tunnin mittainen esitys piti sisältään huikean määrään historiaan peilaavaa tulevaisuuden visiointia. Tedren mukaan digitalisaatio on johtamassa siihen, että väistämättä tietokoneet tulevat tekemään tietotyölle sen mitä höyrykone teki manuaalisella työlle. Kaikki alat tulevat muuttumaan; toiset automatisoidaan, jotkut katoavat ja jossain sisältö muuttuu. Pelkästään negatiivinen asia ei ole kyseessä sillä teknologia voi myös vapauttaa ihmisiä tekemään tärkeämpiä asioita. Tärkeänä Tedre piti digitaalista lukutaitoa, hän näki tämän edellytyksenä kehitykselle, keittämiseen osallistumiselle sekä jatkuvalle oppimiselle. Hänen mukaansa oppimisprosessin ymmärrys perustuu nimenomaan informaatiovirran hallintaan jolloin kärkeen pääsevät ne, jotka osaavat optimoida informaatiovirtojen hyödyntämisen. Kirjasto- ja informaatioalan ammattilaisille siis voisi olettaa löytyvän kysyntää vielä digitalisaation jälkeenkin.

Seuraavat ammattikorkeakoulupäivät järjestetään ensi vuonna Kajaanissa ja päivien teemana on opiskelijoiden osaaminen. Toivottavasti tavataan Kajaanissa!