AVOTT-seurannan tulokset erinomaisia: lähes 80 % amkeista tasoilla 4 tai 5 – entä jatkossa?

Tänä vuonna avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) seuranta toteutettiin ensimmäistä kertaa tutkimusyhteisön yhteistyönä luodun seurantamallin avulla. Seuranta tuotti ammattikorkeakouluista hyviä tuloksia: suurin osa sijoittui ylimmille tasoille neljä tai viisi. Avoin oppiminen oli ensimmäistä kertaa tarkastelussa mukana ja siinä ammattikorkeakoulut sijoittuvat yliopistoja paremmin. Tulokset herättivät myös kysymyksiä seurannan jatkon kehittämisestä.

Joulukuun alussa ammattikorkeakoulujen avoimen toimintakulttuurin kehittäjät kokoontuivat yhdessä käymään läpi AVOTT-seurannan tuloksia ja keskustelemaan. Huomattiin, että ajatukset ja kummastuksen aiheet olivat samansuuntaisia. Tämä artikkeli esittelee koosteen seurannan tuloksista ja kehittämiskohteista ammattikorkeakoulujen näkökulmasta.

AVOTT-seuranta - tiedeyhteisön yhteinen seurantamalli

Avoimen toimintakulttuurin seurantaa on tehty Suomessa vuodesta 2015 alkaen. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti korkeakoulujen avoimen tieteen kypsyystasoselvityksen vuosina 2015, 2016 ja 2019. Ammattikorkeakoulujen nousu neljässä vuodessa oli huimaa: kun vuonna 2015 kaikki ammattikorkeakoulut olivat tasoilla yksi tai kaksi, vuonna 2019 ammattikorkeakouluista 70 % oli noussut tasoille neljä tai viisi (kypsyystasotarkastelu tasoilla 1–5).

Viimeisen kypsyystasoselvityksen jälkeen OKM toivoi, että suomalainen tutkimusyhteisö jatkaa avoimuuden seuran­taa yhteisenä tehtävänään. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä asetti vuonna 2020 työryhmän kehittämään avoimen tieteen ja tutkimuksen uutta seurantamallia Suomessa. Työryhmässä oli mukana edustajat seuraavista organisaatioista: Arene, CSC, Finn-ARMA, FUN, Jufo, Kansalliskirjasto, Professoriliitto, Suomen Akatemia, Tieteentekijöiden liitto, Tulanet ja TSV. Seurantamallin kehittämiseen ovat osallistuneet myös AVOTT-asiantuntijajäsenet toukokuussa 2021 toteutetun yhteiskehittämisen kautta ja sen lisäksi seurantamalli oli avoimella kansallisella kommentoinnilla syksyllä 2021.

Työn tuloksena syntyi tiedeyhteisön yhteinen seurantamalli, joka muodostuu seurannan kohteista, indikaattoreista ja niiden tietolähteistä. Seurannan avulla tuotetaan tilannekuvaa suomalaisen tutkimusyhteisön ja sen organisaatioiden soveltamista avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamalleista ja saavutuksista. Seurannan raameina toimivat Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus sekä sitä tukevat linjaukset. Seuranta keskittyy julistuksessa ja linjauksissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin ja se on suunniteltu toteutettavaksi kahden vuoden välein.

Seurannan toteutus vuonna 2022

Seuranta koostui vuonna 2022 kahdesta osasta, verkkokyselystä ja määrällisistä indikaattoreista. Verkkokysely oli avoinna 19.5.–30.6.2022. Indikaattoritiedot kerättiin puolestaan VIRTA-palvelusta. Koko tutkimusdata julkaistaan myöhemmin avoimesti saataville.

Seuranta kohdistui toimintakulttuurin, julkaisemisen, aineistojen sekä infrastruktuurien ja oppimisen avoimuuteen. Tietoja kerättiin näihin liittyvistä ohjaavista dokumenteista ja palveluista. Lisäksi kerättiin määrällisiä indikaattoreita julkaisuista vuoden 2021 tietojen perusteella sekä avoimista oppimateriaalista 30.6.2022 mennessä kertyneitä kumulatiivisia tietoja Avointen oppimateriaalien kirjastosta (Aoe.fi)..

Vuoden 2022 arviointia ei toteutettu vielä koko seurantamallin laajuudessa. Kaikkia kansallisia linjauksia ei ole julkistettu, jolloin niitä koskevia indikaattoreita ei sisällytetty tähän seurantaan. Myöskään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä ei vielä sisällytetty tähän kyselyyn. 

Vastauksia verkkokyselyyn saatiin yliopistoista 100 %, ammattikorkeakouluista 100 % ja tutkimuslaitoksista 83 % organisaatioiden määrästä.

Tulokset julkistettiin 31.10.2022 webinaarissa ja tutkimustietovarannossa:

• Etusivu - Tiedejatutkimus.fi
• AVOTT-seurannan 2022 tulokset | Avoin tiede

Seurannan avulla määriteltiin organisaatioille avoimuuden profiilit sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen taso. 

Ammattikorkeakoulujen avoimuuden kokonaistulos

Ammattikorkeakoulut sijoittuivat kokonaistuloksessa pääasiassa tasoille viisi (39 %) ja neljä (39 %). Taso viisi edellytti, että jokainen osa-alue on vähintään tasolla kolme ja keskiarvo kaikista osa-alueista vähintään 3,5. Ammattikorkeakoulujen tulos oli vuonna 2022 suhteellisen yhtenäinen.

Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri jäi tuloksissa matalalle tasolle, ja vaikutti monien ammattikorkeakoulujen kokonaistulokseen. Erityisesti vastuullisuuteen ja urakehitykseen liittyvät kysymykset eivät ole ammattikorkeakoulujen toiminnassa kovin relevantteja, ainakaan seurannan kysymysten esittämällä tavalla.

Julkaiseminen – tulokset yllättivät

Julkaisemisen pitkäjänteinen kehitys näkyy tuloksissa, mikään ammattikorkeakoulu ei jäänyt alimmille tasoille. Ohjaavat dokumentit ja palvelut ovat tasolla viisi ja tuotokset tasolla kolme.

Erityisesti rinnakkaistallentamisen käytännöt (rinnakkaistallentamisen osuus julkaisemisesta) vaikuttivat julkaisemisen tuloksiin, sillä ammattikorkeakoulut julkaisevat pääasiassa avoimissa kanavissa ja rinnakkaistallentamisen vaatimaa työmäärää ei priorisoida. Tämä kuitenkin vähensi osa-alueen kokonaispisteitä merkittävästi.

Aineistot ja infrastruktuurit 

Ammattikorkeakoulujen viimeaikainen panostaminen kehittämiseen ja yhteistyöhön näkyy tuloksessa. Ohjaavia dokumentteja ja palveluja on kehitetty yhdessä pohtien kunkin ammattikorkean omaan tarpeeseen. Aineistoista ja infrastruktuurista ei tässä seurannassa kerätty määrällistä tietoa eli avointen datasettien lukumäärää tai muuta sellaista ei tarkasteltu, vaan ne ovat tulossa mukaan seuraavaan seurannan toteutukseen.

Oppiminen - musta hevonen

Seurannassa oppimisen avoimuutta arvioitiin ohjaavien dokumenttien, palveluiden ja tuotosten perusteella. Tuotoksia arvioitiin aoe.fi-palveluun tallennettujen oppimateriaalien määrällä. Oppimisen avoimuus on tulosten perusteella lähtenyt kehittymään hyvin, joskin hajontaa organisaatioiden välillä on jonkin verran. 

Oppimisen avoimuus koetaan pääasiassa luontevaksi ammattikorkeakouluissa, ja oppimateriaalien avaamiseen on halukkuutta. Tuotokset ovat kuitenkin toistaiseksi tasolla kaksi (aoe.fi-palveluun tallennettujen oppimateriaalien määrä).

Yhteenveto

Ammattikorkeakoulut saivat parhaat tulokset osa-alueista: Julkaiseminen (keskiarvo 4) ja Aineistot ja infrastruktuurit (keskiarvo 4). Matalammalle tasolle jäivät osa-alueet: Toimintakulttuuri (keskiarvo 3) ja Oppiminen (keskiarvo 3). Edistämisen tavoista ohjaavat dokumentit olivat kehittyneimpiä, mitattavien tulosten osuus oli heikointa.  

Arviointiperusteista: mitä mitattiin?

Ammattikorkeakoulujen aineistojen ja infrastruktuurien avoimuuden kehittämistyö näkyy tuloksissa. Oppimisen avoimuus oli mielekästä sisällyttää kyselyyn, ja se antoi paljon mielenkiintoista tietoa ammattikorkeakouluille. 

Seurannan kokonaistason ylempien tasojen saavuttaminen onnistui melko helposti ja matalalla keskiarvolla. Taso viisi edellytti, että jokainen osa-alue on vähintään tasolla kolme ja keskiarvo kaikista osa-alueista vähintään 3,5.

Julkaisujen avoimuuden tuloksiin liittyi ammattikorkeakouluissa paljon kysymyksiä. Miksi esimerkiksi 98 % julkaisujen avoimuuden aste tuotti vain tason neljä? Tämän korkeampaa avoimuuden astetta ei kovin helposti saavuteta. Open access -lehdessä julkaistuja artikkeleita ei koeta järkevänä resurssien käyttönä rinnakkaistallentaa vain avoimuuden seurannan tulosten parantamiseksi.

Ammattikorkeakoulut saavuttivat kaikki varsin matalia pistemääriä vastuullisen tieteen arvioinnin ja urakehityksen osalta. On järkevää kysyä, onko avoimuuden huomioiminen kovin realistista ammattikorkeakoulujen rekrytoinnissa tai meritoitumisessa ja onko ammattikorkeakouluja järkevää arvioida tässä yhteydessä samoin mittarein kuin yliopistoja. Monet ammattikorkeakoulut ovat vasta alkuvaiheessa tutkijan urapolkujen rakentamisessa.

Seurannasta saadaan hyvää tietoa seurantamallin kehittämiseen eteenpäin. Vuoden 2022 seurannan perusteella kehitetään vuoden 2024 seurantamalli. 

Kuinka tästä eteenpäin?

Minkälainen työkalu AVOTT-seuranta on ammattikorkeakoulujen omalle avoimen toimintakulttuurin kehittämiselle? Ammattikorkeakouluista suurin osa sijoittui tasoille neljä ja viisi. Tulos on niin hyvä, että se ei toimi perusteena avoimuuden kehittämiselle tai lisäresursonnille. Voi syntyä mielikuva, että avoimuuden suhteen ollaan "valmiita", eikä tästä eteenpäin tarvitse tehdä mitään.

On kuitenkin huomattava, että kansallinen seurantakysely ja tiedonkeruu olivat vasta pilotteja, eikä kaikkia osa-alueita ja indikaattoreita kerätty. Kyselyssä moni ammattikorkeakoulu lupasi, että kysytty asia oli kehitteillä tai tulossa vuoden kuluessa. Tulokset voivat olla varsin erilaisia vuoden 2024 seurannassa, kun myös toimintakulttuurin sekä aineistojen ja infrastruktuurien avoimuudesta tutkitaan myös määrällisiä tuloksia. 

Seurantamallin idea on, että osa-alueiden avulla voidaan havaita yksityiskohtaisesti vahvuusalueet ja kehittämiskohteet, jotka voidaan nostaa omassa korkeakoulussa esille. Näin tämä helpotettukin seuranta tarjoaa hyvää tietoa avoimen toimintakulttuurin kehittäjille ammattikorkeakouluissa.

Jatkossa korkeakoulujen apuna toimii myös AVOTT-koordinaation kehittämä palveluiden itsearviointityökalu, joka huomioi kaikkien aiempien avoimen tieteen kansallisten linjausten suositukset. Työkalun tarkoituksena on auttaa korkeakouluja palveluiden itsearvioinnissa, kehittämisessä ja saataville asettamisessa. Itsearviointityökalun toimenpiteitä ja kriteeristöjä hyödynnetään myös kansallisen avoimen tieteen seurantamallissa.