Avointen oppimateriaalien julkaisemisen tulevaisuus – oppimisen mahdollistaminen vai rahoitus edellä?

Joukko avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäjiä ammattikorkeakouluista ja yliopistoilta eri puolelta Suomea kokoontui marraskuun alkupuolella Kuopion yliopistolle Avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäiville. Ohjelman teema Avoimet oppimateriaalit herätti kiinnostusta myös korkeakoulujen julkaisutiedonkeruun näkökulmasta. Samanaikaisesti keskustelua herätti kantautuneet ensitiedot pian uudistuvasta ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista.

Taustaa avoimista oppimateriaaleista julkaisutiedonkeruussa

Avoimet oppimateriaalit kuuluvat julkaisutiedonkeruussa julkaisuluokkaan I1, Audiovisuaaliset julkaisut. Finn-ARMA-verkoston alainen työryhmä päivitti I-luokkaa koskevan määritelmän hiljattain, ja ohjetta on sovellettu vuoden 2022 julkaisutiedonkeruusta lähtien.

I1-luokassa ilmestyvä julkaisu voi olla yksinkertaisimmillaan esimerkiksi podcast tai video. Se voi olla myös monimediajulkaisu kuten verkkosivusto, jossa on tekstiä ja esimerkiksi videoita, tai Julkaisutiedonkeruun käsikirjasta suorana siteerauksena ilmaistuna ”Verkkoalustalla julkaistu oppimateriaali, joka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle ja mikäli oppimateriaalin päätuote ei ole kirja (D5).” (OKM:n korkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2023). Avoimia oppimateriaaleja tuotetaan ammattikorkeakouluissa oppimisen tueksi, mutta myös TKI-toiminnan, hanketyöskentelyn, lähtökohdista.

Tähän mennessä I-luokan julkaisut on raportoitu Opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) kerran vuodessa KOTA-tiedonkeruussa lukumäärätietona. Näin ollen varsinaisia vertailtavissa olevia esimerkkejä ei ole liiemmin ollut tarjolla julkaisuntiedonkeruun raportointia tekeville ja erilaisia visaisia julkaisuehdokkaita on ratkottu TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän kokouksissa. Piakkoin tapahtuvan JUSTUS-palvelun tietomallin laajennuksen myötä saadaan raportointimahdollisuus I-julkaisuja varten, ja näin I-julkaisut siirtyvät jatkossa näkyviin Tiedejatutkimus.fi-palveluun.

Avoimet oppimateriaalit ovat itsessään sekä uusi julkaisemisen muoto että uudehko tapa tuottaa yhteiseen käyttöön oppimateriaaleja. Tätä on jouduttanut niin Digivisio2030-hanke, Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuutta koskeva linjaus  kuin myös Avointen oppimateriaalien kirjaston, AOE.fi, käyttöönotto.

Avoimet oppimateriaalit julkaisuina

Avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäivillä kuultiin muutama puheenvuoro avoimista oppimateriaaleista julkaisemisen näkökulmasta. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) tieto- ja julkaisupalveluiden päällikkö Pekka Uotila toi esille puheenvuorossaan (2023) opiskelijan oppimisprosessiin liittyvää teknisempää puolta, erilaisia alustoja ja niiden hallintaa. Puheenvuorossaan Uotila esitteli myös verkko-oppimisen ja julkaisemisen alustoja sekä opetusmateriaalien ja oppimateriaalien käsitteellistä eroa, jota määrittää Uotilan mukaan aineiston luonne ja saatavuus.  

Uotilan esitys tarjosi näkökulmia sekä avoimia oppimateriaaleja tuottaville että myös konkreettisia esimerkkejä korkeakoulujen julkaisutiedonkeruusta vastaaville henkilöille, joita oli yleisössä useasta eri organisaatiosta.

Avoimet oppimateriaalit ovat korkeakoulujen julkaisutiedonkeruussa uusimpia raportoitavia tuotoksia ja konkreettiset esimerkit erilaisista oppimateriaalityypeistä ovat kullan arvoisia. Tästä saimme esimerkkinä nähdä pikku makupalan Xamkin lehtoreiden Tommi Salmelan (nykyisin Savonia-ammattikorkeakoulu) ja Pekka Penttisen tuottamasta myöhemmin julkaistavasta Tilastollisen kyselytutkimuksen oppimateriaalista. Samalla kuultiin XAMK:n oppimateriaalien tuottajan Pauliina Rahusen kokemuksia julkaisuprosessista.

Jatkossa olisi mielenkiintoista kuulla vastaavanlaisissa tilaisuuksissa puheenvuoroja korkeakoulujen oppimateriaalien erilaisista julkaisualustaratkaisuista, toimituskuntakäytänteistä, käsitteellisistä hahmotelmista koskien oppimateriaaleja ja linjauksista avata tai olla avaamatta oppimateriaaleja laajemmalle käyttäjäkunnalle.

Avoimille oppimateriaaleille tiedossa muutoksen navakkaa tuulta Opetus- ja kulttuurinministeriön rahoitusmallin suunnalta

Talvipäivillä kuullut monipuoliset asiantuntijapuheenvuorot herättivät innostunutta keskustelua kollegoiden kesken myös kahvitaukojen tapaamisissa. Keskustelun porinaan kantautui myös ensitietoja uudistettavan OKM:n rahoitusmallin (sopimuskausi 2025–2028) muutoksista koskien ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnan osuutta. OHRA-työryhmän (Lehikoinen 2023) korkeakoulujen johdolle esittelemän rahoitusmalliehdotelman mukaan ammattikorkeakoulujen julkaisuluokille annettaisiin kertoimet julkaisutyypeittäin, jotta tieteellistä ja ammatillista julkaisutoimintaa voitaisiin painottaa rahoituksellisesti. 

Talvipäivien esitysten, Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen, Digivisio2030-hankkeen, tutkijoiden meritoitumisen, oppimateriaalien avaamiseen liittyvien kannusteiden ja tulevassa rahoitusmallissa ennakoidun julkaisuluokkakertoimien välillä vaikuttaa olevan jyrkkä ristiriita, jolla tulisi olemaan konkreettisia vaikutuksia korkeakoulujen arkeen. Vaikka rahoitusmallin ei pitäisi teoriassa ohjailla toimintaa ja päätöksentekoa, niin käytännössä sillä on suuri toimintaa ohjaava merkitys.

Julkaisuluokkakertoimen käyttöönotto ehdotetulla tavalla romahduttaisi julkaisutiedonkeruussa avointen oppimateriaalien merkityksen (I1-luokka, ehdotettu kerroin 0,1) ennen kuin avoimet oppimateriaalit olisivat vakiinnuttaneet asemaansa. Ehdotetussa julkaisuluokkakertoimiin pohjautuvassa mallissa on nähtävillä myös selkeä ristiriita: jos oppimateriaalin julkaisumuoto olisi ammatillinen kirja (julkaisuluokka D5), ehdotettu kerroin olisi sille 4. Vastaavasti, jos kyseessä olisi verkkoalustalla julkaistu avoin oppimateriaali, kerroin olisi vain 0,1 (Lehikoinen 2023). Rahoitusmalliehdotuksen ja käyttöönotettavan attribuuttipohjaisen tiedonkeruun välillä on myös ristiriitaisuuksia, jotka olisi huomioitava ennen lopullista päätöstä.

Sen sijaan, että julkaisujen vaikuttavuuden ja oppimismateriaalin saavutettavuuden näkökulmasta valittaisiin julkaisulle sopiva, oppimista tehostava julkaisukanava, OKM:n rahoitusmallin julkaisuluokkakerroin ohjaa julkaisemaan rahoituksen näkökulmasta soveltuvimmassa julkaisukanavassa ja -muodossa. Nämä julkaisuluokat edustavat niin sanotusti perinteisempää tekstimuotoista julkaisemista. Jos julkaisuluokille otetaan käyttöön kertoimet, yksi mahdollinen tapa arvottaa jatkossakin avointen oppimateriaalien julkaisemista, olisi laajentaa ammatillisten julkaisujen luokka kattamaan myös avoimet oppimateriaalit. Tämä olisi perustelua siinäkin mielessä, että oppimateriaalit on suunnattu ammattiyleisölle eikä niinkään suurelle yleisölle kuten esimerkiksi yleistajuisemmat blogikirjoitukset ja sanomalehtiartikkelit.

Tuottavatko ammattikorkeakoulut jatkossa vaikuttavaa vai maksimaalista rahoitusta tuottavaa julkaisemista, siinäpä kysymys.

Aikalisä ja paikka keskustelulle

Tässä vaiheessa olisi syytä pikaisesti ottaa aikalisä ja avata keskustelu julkaisemisen kentän laajalle asiantuntijakunnalle ja miettiä, mihin julkaisuluokkakertoimien käyttöönotto ja painotus johtaisi ammattikorkeakoulujen toiminnan vaikuttavuuden näkökulmasta. Mitä ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnalta ylipäätään odotetaan tulevaisuudessa?

Rahoitusmallia koskevat päätökset, jotka vaikuttavat välittömästi tulevaan neljän vuoden kauteen, luovat todennäköisesti pohjan myös tuleville rahoitusmalleille.  Samoin valmisteltava päätös vaikuttaa jo ensi vuoden toimintaan korkeakouluissa. Julkaisutoiminnan tuloksiin pohjautuvassa OKM-rahoituksessa tarkastellaan taannehtien kolmen aiemman vuoden keskiarvotulosta. Näin ollen rahoitusmallin ensimmäisenä vuonna 2025 julkaisutoiminnan tuloksiin pohjautuvassa päätöksessä huomioidaan taannehtien myös julkaisuvuodet 2021–2023.                              

Joulukuun puolivälissä saadaan tarkemmin kuulla työryhmän valmisteluista rahoitusmallin uudistamiseksi (KK OHRA-työryhmä 2023). Oli muutos millainen tahansa, kentän ruohonjuuritasolta katsottuna olisi tarpeellista kuulla uudistusten tueksi monipuolisia näkökulmia ennen kuin päätös sinetöidään seuraavan rahoitusmallin sopimuskauden ajaksi.