Avoin TKIO -verkosto kutsuu mukaan yhteistyöhön, jakamiseen ja oppimiseen

Kaipaatko yhteisöä, jossa voit oppia ja löytää ratkaisuja avoimen toimintakulttuurin kehittämiseen? Haluatko kuulla, miten hommat on tehty toisessa korkeakoulussa? Nyt on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ja oppimaan yhdessä samojen kysymysten parissa työskentelevien kanssa. Tule mukaan ammattikorkeakoulujen Avoin TKIO -verkostoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -kärkihanke (2018–2021) tuli päätöksen lokakuussa. Hankkeen työtä jatkaa Avoin TKIO -verkosto. Verkoston postituslistalle ja uutiskirjeen saajaksi on ilmoittautunut jo yli 90 avoimen TKI-toiminnan, oppimisen ja tieto- ja julkaisupalveluiden asiantuntijaa.

Osaaminen on verkostoissa

Korona-aikana etätyössä on opittu aiempaa enemmän työskentelemään Teamsin kautta kollegoiden kanssa, jotka tekevät samaa työtä toisessa organisaatiossa. Parhaimmillaan kollegan kokemuksista saadaan tukea, opitaan yhdessä uutta ja rakennetaan toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää  asioiden edistämiseen myös omassa organisaatiossa. Paikasta ja osin organisaatiosta riippumattomasta työtavasta on tullut uudella tavalla totta. Voidaan myös todeta verkoston pystyvän ratkaisemaan haasteita  yksilöitä tehokkaammin.

Ajatuksena on jatkaa hyvän asiantuntijayhteistyöverkoston toimintaa ja laajentaa se myös niihin ammattikorkeakouluihin, jotka eivät olleet mukana hankkeessa. Näin luodaan avoimen toimintakulttuurin piirissä toimivista ammattikorkeakouluista vahva verkosto ja kansallinen vaikuttajataho. Tulee kuitenkin  huomioida, että verkostot kehittyvät ja muuntuvat tarpeen mukaan, joten kulttuurin kehittyessä myös TKIO-verkoston asiantuntemus ja toiminta muuttuvat.

Tarve yhteistyölle nousee selkeänä

Avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeessa yksi tärkeä tavoite oli rakentaa verkosto, joka yhdistäisi toimijoita myös jatkossa. Hyvin usein hankkeiden päätyttyä yhteistyö hiipuu ja osaamisen kehittäminen loppuu. Tarve yhdessä tekemiselle kuitenkin säilyy, sillä  kehitettävää ilmenee myös hankkeen jälkeen. Projektisuunnitelmassa ideoitiin toimintaa helpdesk-työnimellä, mutta idea  laajeni hankkeen aikana palveluverkostoksi ja sittemmin asiantuntijaverkostoksi.

Hankkeen aikana tuli selväksi, että avoimen TKI-toiminnan ja oppimisen kehittäminen vaatii laaja-alaista osaamista, johon yksittäisen ammattikorkeakoulun resurssit eivät välttämättä riitä. Vuonna 2019 toteutetuissa TKI-asiantuntijoiden, opettajien sekä tukipalvelutyöntekijöiden haastattelu-/fokusryhmätutkimuksessa havaittiin, että ammattikorkeakoulujen avoimen toimintakulttuurin osaaminen oli vielä melko ohutta (Kärki ym. 2021). Tarvetta selvitettiin lisäksi kyselyn sekä fasilitoitujen työpajojen avulla ja ne osoittivat, että hankkeen jälkeiselle yhteistyölle on aidosti tarvetta.

Työpajoissa nousi esiin luottamuksellisuus sekä toiminnan asianmukainen organisointi ja viestintä tärkeinä edellytyksinä verkostoyhteistyölle . Keskeisenä nähtiin, että verkosto toimii kansallisten Avoimen tieteen linjausten välittäjänä ammattikorkeakouluihin ja toisaalta taas ammattikorkeakoulukentän näkökulmien viejänä kansalliselle taholle jäsentensä verkostoitumisen kautta niin TSV:n, Finn-Arman  kuin Theseus- ja Justus-yhteistyöryhmiin. Työpajassa toivottiin yksittäisen teeman ympärille koottavia työryhmiä, webinaareja ja hankkeen hedelmien keräämistä yhteen. (Päällysaho et al. 2021.)

TSV:n Datakoulutukset-ryhmän keväällä 2021 tekemässä kyselyssä havaittiin, että yhteistyö koettiin Suomessa tärkeäksi niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Kysymyksessä “Mihin datatukipalveluiden kehityksessä tulisi panostaa omassa organisaatiossasi seuraavan viiden vuoden aikana?” tärkeänä koettiin erityisesti tiiviimpi yhteistyö oman organisaation eri osa-alueiden välillä data-asioissa, mutta tarpeellisena pidettiin myös kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.

Verkostomallit tulevan toiminnan selkiyttäjänä

Keväällä 2021 selvitettiin erilaisia malleja, joiden pohjalta verkostoa olisi realistista rakentaa hankkeen päättymisen jälkeen. Tärkein kysymys oli, mistä löytyisi resursseja verkoston toiminnalliseen organisointiin, kun hankerahoitus päättyisi. 

Mahdollisina toimintatapoina hahmotettiin kolme mallia:

• Kevyt verkosto 
  Mallissa keskeinen vastuu on asiantuntijoilla itsellään muun työn ohessa. Vähimmillään verkoston toimintaa varten tarvitaan sopivalla digitaalisella alustalla toimiva yhteydenpitopaikka, joka kokoaa eri organisaatioiden avaintoimijat sekä asiantuntijat yhteen. Yhteyttä jäsenten välillä voidaan pitää esimerkiksi sähköpostilistan avulla ja varsinaisena työtilana voi toimia sähköinen alusta, jonne kerätään yhteiset materiaalit. Verkosto toimii kuitenkin itseohjautuvasti ilman tarkemmin määriteltyjä ohjausrakenteita ja pystyy tunnistamaan ne teemat, joissa halutaan tehdä yhteistyötä.  
• Koordinoitu verkosto 
  Asiantuntijaverkosto voi toimia myös koordinoidummin. Silloin joidenkin jäsenten työaikaa on varattu koordinointitehtäviin. Koordinaattori huolehtii verkoston viestinnästä, alustoista, jäsenten lisäämisistä verkostoon sekä mahdollisten kokousten ja koulutusten organisoinnista. Koordinointi tuo verkoston toimintaan selkärangan ja muodostaa eräänlaisen (palvelu)toimiston.
• Koordinoitu verkosto + ohjausryhmä 
  Edelleen toimintaan voidaan liittää myös erillinen ohjausryhmä, joka ohjaa verkoston toimintaa ylätasolla. Ohjausryhmä mahdollistaa ennakoinnin ja toiminnan kehittämisen eteenpäin yhdessä verkoston asiantuntijoiden kanssa. Verkosto on enemmän kuin jäsentensä summa: se edistää oppimista, kehittää asioita ja osaamista eteenpäin sekä jakaa yhteisiä toimintamalleja.  Verkoston ytimen muodostavat kuitenkin tässäkin mallissa yksittäiset asiantuntijat.

Verkosto käynnistyy ja luo roolit

Syksyllä 2021 havaittiin, että hahmotelluista verkostomalleista oli mahdollista toteuttaa laajinta ja eniten resursseja vaativaa mallia 3 eli koordinoitu verkosto + ohjausryhmä. Verkoston ydin muodostuu eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden ympärille. 

Ohjaamo aloitti toimintansa hankkeen loppuvaiheessa ja toimintaan kutsuttiin mukaan edustajia hankkeesta ja hankkeen ulkopuolelta niin TKI-asiantuntijoista, opettajista kuin tieto- ja julkaisupalveluiden henkilökunnasta. Ohjaamon kokousten muistiot löytyvät avoimesti Avoin TKIO -verkoston wikistä.

Alustat ja toimintaa 

Alustat ovat keskeisessä roolissa verkoston toiminnassa, koska ne luovat pohjan jäsenten mukanaolon kokemuksen mielekkyydelle. Kuka tahansa voi liittyä mukaan verkostoon lähettämällä postia osoitteeseen avointkio-toimisto@lists.metropolia.fi 

Entä työryhmät ja toiminta?

Verkosto järjestää asiantuntijawebinaareja ja avoimia aamukahveja. Aamukahveilla on asiantuntija-alustus aiheesta sekä ajankohtaista keskustelua aiheesta. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille ja niihin voi kutsua myös verkoston ulkopuolelta mukaan ihmisiä, esimerkiksi oman korkeakoulun opettajia ja TKI-asiantuntijoita.

Parhaillaan verkosto kerää datakoulutusten materiaaleja workspaces-alueelle kansioon. Siellä voi jakaa omia koulutuksia. Kun materiaalia on jonkin verran koossa, kokoonnutaan keskustelemaan koulutusmateriaaleista ja koulutusten järjestämisestä.

Verkoston jäseniä kehotetaan ilmoittamaan oma asiantuntijuutensa verkoston workspace-tilan exceliin. Tällä kartoitamme ammattikorkeakoulujen osaamista eri osa-alueilla sekä luomme listan, josta voimme eri osa-alueiden asiantuntijoita lähestyä esim. data-asioissa.

Tervetuloa kaikki halukkaat mukaan!