Avoimet oppimateriaalit Finnaan – avaus oivalluksiin ja yhteistyöhön

Oppimista ja opetusta tukevat avoimet oppimateriaalit saapuivat Finnaan Avointen oppimateriaalien kirjastosta viime vuoden lopulla. Finnan kautta tämä uudenlainen avoimen oppimisen aineisto löytää tiensä myös kirjastojen omiin näkymiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto (myöhemmin artikkelissa SeAMK) otti ensimmäisten joukossa käyttöönsä avoimet oppimateriaalit kirjaston omassa Finna-näkymässä. Metropolia Ammattikorkeakoulussa on puolestaan huomattu, että materiaalien julkaisu avoimina oppimateriaaleina on oiva tapa tuoda oman organisaation tekijöiden materiaaleille näkyvyyttä. Heiltä löytyykin jo yli 70 avointa oppimateriaalia. Meitä kiinnosti tietää, miten tämä uudenlainen aineisto on näissä organisaatioissa otettu vastaan, ja millaisia kysymyksiä avoimet oppimateriaalit ovat herättäneet. 

Oppimateriaalit kirjastojen käyttöön 

SeAMKista arvioitiin avointen oppimateriaalien sopivan hyvin osaksi kirjaston e-aineistojen kokonaisuutta Arton, Theseuksen, Valton ja muiden kotimaisten kokoelmien rinnalle. Jo 13 Finnassa mukana olevaa kirjastoa on ottanut avoimet oppimateriaalit käyttöönsä omissa Finna-näkymissään. SeAMKista kerrottiin, että käyttöönotto oli helppoa ja sujui muutamassa minuutissa. Käyttöönoton yhteydessä pitää valita omaan näkymään parhaiten sopivat tekniset ratkaisut. Monia kirjastoja on pohdituttanut esimerkiksi oppimateriaalien rajaaminen tietyn koulutusasteen mukaan.

Oppimateriaalien rajaaminen tietyille koulutusasteille on teknisesti mahdollista. Rajauksia kannattaa kuitenkin tehdä harkiten, sillä koulutusaste ei aina kerro koko totuutta materiaalin käyttömahdollisuuksista. Rajaamista harkittiin ensin myös SeAMKissa, mutta pian huomattiin rajauksen jättävän ulkopuolelleen monenlaista opiskelijoille hyödyllistä aineistoa. Esimerkiksi sosionomiopiskelijat hyötyivät varhaiskasvatuksen materiaaleista, ja matematiikan, tietotekniikan ja kielten oppimateriaaleja voi puolestaan hyödyntää laajasti eri koulutusasteilla ja aloilla. SeAMKissa myös ajateltiin, että rajausten poisjättäminen tukee paremmin avoimuuden periaatteita.    

Teknisiä ratkaisuja ja semantiikkaa 

Avoimet oppimateriaalit voi tuoda omaan Finna-näkymään parillakin tapaa: aineistona perushakuun ja erillisenä välilehtenä, jolloin saa käyttöön myös oppimisen hakurajaimet. Näiden avulla käyttäjä voi etsiä oppimateriaalia esimerkiksi koulutusasteen, kohderyhmän ja opetettavan aineen mukaan. Välilehdelle räätälöityjen rajainten avulla saadaan hyödynnettyä oppimateriaalien arvokas koulutusta ja oppimista koskeva kuvailutieto (LRMI-spesifikaatio). Oppimateriaalit-välilehti on käytössä esimerkiksi Savonia- ja Diakonia-ammattikorkeakoulujen Finna-näkymissä. 

Välilehti ei kuitenkaan ole kaikissa näkymissä toimivin ratkaisu. SeAMKin uudistuneessa Finna-näkymässä karsittiin välilehtien määrää, joten oppimateriaalien näyttäminen vain perushaussa oli heidän näkymässään parempi ratkaisu. Vaikka oppimisen hakurajaimet jäävät näin hyödyntämättä, nousevat oppimateriaalit kuitenkin perushaussa luontevasti toisten aineistojen rinnalle. Lisäksi oppimateriaaleja on mahdollista nostaa näkymissä esiin syötteiden ja suosikkilistojen avulla. Kirjastot voivat valita käyttöönsä omaan näkymään parhaiten sopivan ratkaisun. Ohjeita ja vinkkejä eri vaihtoehtoihin löytyy Finnan asiakaswikistä

Avointen oppimateriaalien kirjaston aineistojen myötä Finnaan on lisätty uusi oppimateriaalit-aineistotyyppi. Oppimateriaali on kuitenkin käsitteenä laaja, ja sen käyttö on mietityttänyt myös SeAMKissa. Erityisesti opiskelijoiden näkökulmasta kaikki kirjaston materiaali on oppimateriaalia. Voi olla, ettei käyttäjä oivalla aineistotyyppirajauksen kohdentavan hakua vain Avointen oppimateriaalien kirjaston aineistoihin. Termit puhututtivat myös käyttäjätesteissä, joita tehtiin ennen oppimateriaalien avautumista Finna.fi:ssä. Testien yhteydessä havaittiin, että termi avoimet oppimateriaalit saattoi herättää mielikuvan siitä, että Finna.fi:n kaikki muut aineistot olisivat suljetumpia. Havainto tuki päätöstä käyttää lyhyempää termiä oppimateriaalit sekä aineistotyypissä että välilehdellä.  

Kirjastot ovat tehneet erilaisia ratkaisuja selkeyttääkseen asiaa käyttäjälle. Ne kirjastot, joilla Oppimateriaalit-välilehti on käytössä, ovat nimenneet sitä näkymissään eri tavoin. Käytössä on esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjasto -välilehtiä. On tarpeellista miettiä, voisiko asiaa vielä selkeyttää sellaisissa näkymissä, joissa välilehti ei ole käytössä. 

Tiedonhaun työkaluna lähdekriittisyys

Avointen oppimateriaalien laaja löydettävyys on hyvä alku, ja ovi on nyt avoinna avoimen oppimisen materiaalitarjontaan. Myös SeAMKissa toivotaan, että avoimet oppimateriaalit löydetään entistäkin paremmin ja niitä käytetään. 

Kansallisessa Finna.fi:ssä oppimateriaalit ovat tavoittaneet myös jatkuvan oppimisen kohderyhmää, ja palaute on ollut myönteistä. Oppimateriaalit voivat olla matalan kynnyksen tapa etsiä tietoa uudesta aiheesta tai kerrata vanhaa. Aiheita löytyy viljalti. Samalla avointen oppimateriaalien käyttöön liittyy samankaltaisia pulmia ja mahdollisuuksia kuin kulttuuriperintöaineiston käyttöön oppimisessa ja opetuksessa. Yhteinen nimittäjä on lähdekriittisyys ja taito ymmärtää erilaisia aineistoja sekä niiden olemusta tiedon lähteenä. 

SeAMKissa onkin huomattu, että jotkut opiskelijat ovat käyttäneet avointa oppimateriaalia lähdemateriaalina, ja arviointi lähteen käyttökelpoisuudesta esimerkiksi opinnäytetöissä voi olla opiskelijalle hankalaa. Samalla kun saatavilla olevan tiedon määrä laajenee ja monipuolistuu, tiedon ja apukeinojen tarve erilaisten tietolähteiden ymmärtämiseen lisääntyy entisestään. SeAMKissa tiivistetään avointen oppimateriaalien uutuuden kulmia ja mahdollisuuksia osuvasti: 

”Avointen oppimateriaalien julkaiseminen on uusi asia, joka vaatii vielä tiedottamista, perehdyttämistä ja uudenlaista ajattelua.” 

Tiedonhankinnan ohjauksen ja opetuksen tarpeisiin on ammattikorkeakoulukirjastoissa tuotettu avoimia oppimateriaaleja. Näistä lisää kertovat Seinäjoen ammattikorkeakoulun informaatikko Leena Elenius ja Hämeen ammattikorkeakoulun informaatikko Eerika Kiuru artikkelissaan Ensimmäiset tiedonhankinnan oppimisen avoimet oppimateriaalit saatavissa. Oppimateriaaleja on tehty ammattikorkeakoulukirjastojen yhteistyönä, ja samalla on syntynyt materiaaleja myös avoimesta tiedosta ja julkaisemisesta. Suunnitteilla on tuottaa lisää oppimateriaaleja eri teemoista.  

Avoin jakaminen, avoimen aineiston hyödyntäminen ja näihin myös kiinnostavasti kietoutuva jatkuva oppiminen ovat nyt pinnalla keskusteluissa esimerkiksi tutkimusyhteisöjen yhteisen Avoimen tieteen julistuksen ja Korkeakoulujen digivisio 2030 siivittäminä. Kirjastot ovat ottaneet paikkansa tämän työn edelläkävijöinä, ja Finnassa pyritään kehittämään työkaluja tätä työtä tukevaan suuntaan. Avoimet oppimateriaalit tarjoavat uudenlaisia oppimisen, opettamisen ja yhteistyön mahdollisuuksia. Tarvitsemme sinnikkyyttä ja rohkeita kokeiluja, jotta avoimuus ja lähdekriittisyys nivoutuisivat yhä orgaanisemmaksi osaksi toimintatapojamme ja käyttämiämme työkaluja. 

Kirjastot avoimen oppimateriaalin julkaisemisen tukena 

Oppimateriaalien avoin jakaminen lisää niiden näkyvyyttä myös oman organisaation ulkopuolella, ja näin uudet käyttäjät voivat löytää niiden pariin. Avoin jakaminen mahdollistaa myös aineiston jatkojalostamisen ja uudistumisen. Parhaimmillaan tämä voi vähentää päällekkäistä työtä, parantaa laatua, tuottaa uusia ideoita ja jakaa asiantuntijuutta eri organisaatioiden välillä.  

Tukea avoimeen julkaisemiseen onkin saatavilla sekä organisaatioiden sisällä että niiden välisenä yhteistyönä. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun tietoasiantuntijat Terhi Kaipainen ja Aino Helariutta ovat tuottaneet LibGuidesiin oppaan avointen oppimateriaalien tekemisen ja julkaisemisen tueksi.  Opas on tehty avoimen tieteen kansallisessa koordinaatiossa osana Oppimisen avoimuus -asiantuntijaryhmän työskentelyä.

Metropolia Ammattikorkeakoulussa on pidetty tärkeänä, että heillä tehty työ tulisi myös laajemmin näkyville ja käyttöön. Avointen oppimateriaalien kirjasto on ollut tähän toimiva palvelu. Metropolia palkkasi harjoittelijan, joka kävi läpi julkaisuja ja arvioi niiden soveltuvuuden Avointen oppimateriaalien kirjastoon. Näin avoimiksi oppimateriaaleiksi soveltuvia julkaisuja saatiin keskitetysti vietyä palveluun. Tämän jälkeen julkaisutoimen roolina on ollut tukea tekijöitä avoimiksi oppimateriaaleiksi soveltuvien julkaisujen muodon ja kohderyhmien pohtimisessa.

Laadukas kuvailu on yhteydessä oppimateriaalien löydettävyyteen, ja se auttaa myös arvioimaan materiaalin laatua. Oppimateriaalien tekijöillä ei aina ole riittävää asiantuntemusta kuvailutietojen merkityksestä. Onkin hyvä pohtia, auttaisivatko korkeakoulun tekemät kuvailuohjeet oppimateriaalin tekijää huomioimaan julkaisemiseen liittyvät tärkeät seikat. Hyvän kuvailun avulla korkeakoulut voivat myös saada selville, kuinka paljon ja millaisia avoimia oppimateriaaleja korkeakoulun piirissä tuotetaan. Tähän tietoon perustuen voi myös paremmin suunnata tarvittavaa koulutusta ja ohjausta avoimuuteen sekä oppimateriaalien tuotantoon liittyen. 

Avointen oppimateriaalien julkaisussa avoimeen lisensointiin liittyvät kysymykset ovat avainasemassa. Avointen oppimateriaalien kirjastoon voi julkaista vain Creative Commons -lisensoituja oppimateriaaleja ja nämä lisenssit ovat tuttuja myös Finnan muissa aineistoissa. Esimerkiksi Metropolia on sitoutunut julkaisemaan oppimateriaalit Creative Commons -lisensseillä, ellei tähän ole erityistä estettä. Julkaisutoimi käy läpi oppimateriaalien tekijöiden kanssa myös CC-lisensointiin liittyviä kysymyksiä, sillä lisensointi on monelle tekijälle vielä uusi asia. Metropoliassa avoimeen julkaisemiseen kannustaminen on tärkeää ja kirjalliset ohjeet toimivat sparrauksen tukena.

Finna ja Avointen oppimateriaalien kirjasto ovat yhdessä kouluttaneet opettajia eri koulutusasteilla avointen oppimateriaalien käyttöön ja tekemiseen. Lisensseihin liittyvässä osaamisessa on vielä kasvunvaraa. Monelle osallistujalle Creative Commons voi olla yleisellä tasolla tuttu asia, mutta yksityiskohdat ovat vieraampia. Tutustuminen eri ehtoihin ja niiden rajoitteisiin avaa aivan uuden kulman lisensoitujen aineistojen käyttöön ja tätä kautta myös avoimesti lisensoitujen aineistojen jatkohyödyntämiseen - vaikkapa osana uutta avointa oppimateriaalia. 

Artikkelia varten Finna-palvelut lähetti kysymyksiä kahdelle organisaatiolle. Kysymyksiin vastasivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastosta Tuula Ala-Hakuni, Leena Elenius, Jaana Latvanen, Jarkko Meronen ja Sari Ritoniemi sekä Metropolia Ammattikorkeakoulusta Riikka Wallin. Artikkelia on kommentoinut myös Avointen oppimateriaalien kirjaston projektipäällikkö Anna Lindfors CSC:ltä. 

Luettavaa:

• Leena Elenius & Eerika Kiuru: Ensimmäiset tiedonhankinnan oppimisen avoimet oppimateriaalit saatavilla 
• Terhi Kaipainen & Aino Helariutta: Avoimet oppimateriaalit -opas 
• Avoimet oppimateriaalit omassa Finna-näkymässä -ohje Finnan asiakaswikissä 

Kirjoittajat

Taru Kuhalampi toimii oppimisen kokonaisuuden suunnittelijana Kansalliskirjaston Finna-palveluissa.
Veera Mujunen toimii Kansalliskirjaston Finna-palveluissa korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen sektorivastaavana.
Hanna-Leena Saarenmaa vastaa Kansalliskirjaston Finna-palveluiden markkinoinnista.