Avoimesti vertaisilta oppimassa

Millaista tukea avoimeen oppimiseen on muissa korkeakouluissa tarjolla? Miten avoimen oppimisen tuki on järjestetty ja resursoitu? Entä miten opettajia kannustetaan avoimen oppimisen pariin? Kokoonnuimme yhteen miettimään muun muassa näitä kysymyksiä avoimen oppimisen vertaistukiryhmän ensimmäisessä webinaarissa. Avoimen oppimisen hyvien käytänteiden jakamiselle oli selkeästi tilausta.

Webinaarissa Vertaistuki avainroolissa korkeakoulujen avoimessa oppimisessa: Hyvät käytännöt jakoon! kuulimme kahden korkeakoulun, Tampereen korkeakouluyhteisön ja Laurea-ammattikorkeakoulun, avoimeen oppimiseen liittyvistä käytänteistä ja järjestämisestä. Webinaarin aikana yleisö sai laittaa kysymyksiä chattiin ja pyysimme heiltä vastuksia ja palautetta myös sähköiselle alustalle. Linjoille tuli lähes neljäkymmentä teemasta kiinnostunutta korkeakoulun opettajaa ja muita avoimen oppimisen toteutuksesta ja koordinoinnista kiinnostunutta asiantuntijaa sekä tukipalveluista että tutkimuspalveluiden puolelta. Selväksi tuli, että tällaisille hyvien käytänteiden jakamiseen ja keskusteluun keskittyville webinaareille on tarvetta jatkossakin.

Tampereella avointa oppimista edistetään yli yksikkörajojen

Kati Syvälahti Tampereen yliopiston kirjastolta kertoi yliopiston vuonna 2024 uudistetusta avoimen tieteen linjauksesta, johon avoin oppiminen tuli mukaan uutena kokonaisuutena. Linjaus toimii ohjaavana dokumenttina ja käytännössä asioita edistetään parhaillaan teossa olevan toimenpideohjelman avulla. Avointa oppimista ja avoimia oppimateriaaleja ohjaavaa linjausta ja syntyvää toimenpideohjelmaa tehdään yhteistyössä avoimen tieteen ohjausryhmän, Teaching and Learning -yksikön (TLC) ja kirjaston kesken. Kirjasto ja TLC tekevät yhteistyötä myös käytännön toimenpiteissä ja järjestävät esimerkiksi koulutusta yhdessä.

Tampereen yliopiston linjauksessa avoimen oppimisen ja oppimateriaalien kohdalla tavoitellaan edelläkävijyyttä ja halutaan edistää YK:n kestävän kehityksen periaatteita. Tämä näkyy linjauksessa muun muassa suosituksena julkaista oppimateriaaleja korkeatasoisissa kansallisissa tai kansainvälisissä tallennuspalveluissa. Yliopisto suosittelee lisäksi esimerkiksi oppimateriaalien avaamista Creative Commons -lisensseillä sekä tähdentää eettisten ja oikeudellisia seikkojen kunnioittamista avatessa oppimista ja oppimateriaaleja.

Syvälahti toi esiin yhtenä keskeisenä avoimeen oppimiseen liittyvänä seikkana motivoinnin ja kannustamisen merkityksen. Hän kuvasi useita eri näkökulmia siihen, miksi oma oppimateriaali kannattaa jakaa avoimesti tai toisaalta, miksi kannattaa pohtia avoimia oppimateriaaleja esimerkiksi kurssiaineistoa valitessa. Kurssimateriaalien osalta avoimen materiaalin käyttö vaikuttaa esimerkiksi kustannuksiin, mutta myös materiaalien laajempaa saatavuuteen, kun ne eivät ole maksumuurien takana.

Jotta motivointi ja kannustus siirtyy myös käytäntöön, esitteli Syvälahti keinoja ja tapoja, joiden avulla näitä voidaan tehdä käytännössä. Tampereella käydään opettajien kanssa läpi erilaisia omaa työtä hyödyttäviä näkökulmia, kun heitä ohjataan avoimen oppimisen maailmaan ja kannustetaan käyttämään ja tekemään avoimia oppimateriaaleja. Kirjasto järjestää kaikille avoimia tietoiskuja ja koulutuksia, laatii ohjeita ja oppaita muun muassa siihen, kuinka valita omaan opetukseen sopiva avoin kurssikirja sekä antaa neuvontaa oman avoimen oppimisen sähköpostin kautta. Lisäksi kirjaston asiantuntijat osallistuvat mielellään erilaisiin korkeakoulun tapahtumiin ja teemaviikkoihin, esimerkiksi loppuvuodesta 2023 kirjasto oli mukana TLC:n Avoimen oppimisen teemaviikolla.

Syvälahti toi hyvin esiin kirjaston avointa oppimista edistävien asiantuntijoiden roolin sekä keskustelun herättelijänä että sen ylläpitäjänä korkeakoulussa. Tampereella on kirjastossa kaksi asiantuntijaa, joiden tehtäväkuvaan on kirjoitettuna avoin oppiminen yhdeksi tehtäväksi. Esiin tuli myös avoimuuden laaja-alaisuus, jolloin sen edistämiseen liittyy kirjastossa myös muita asiantuntijoita, sillä esimerkiksi kurssikirjahankintaa tekee omat asiantuntijansa. Syvälahti toivoi kirjaston asiantuntijoilta rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta tuoda avoimen oppimisen asioita esiin omassa organisaatiossaan. Avoimuuden kenttä elää jatkuvasti, jolloin on hyvä, että sitä edistää Super rohkeat kirjastonhoitajat (Super Daring Librarians).

Avoimuuden tiekartta ohjaa avointa oppimista Laureassa

Aino Helariutta esitteli Laurean avoimuuden tiekarttaa, jossa on määritelty myös periaatteet ja tavoitteet avoimille oppimateriaaleille. Tiekartta työn taustalla on kansallinen avoimen oppimisen linjaus. Laureassa määritellyt avoimiin oppimateriaaleihin liittyvät periaatteet ja toimenpiteet ohjaavat käytännön toimenpiteitä, joita avoimien oppimateriaalien suhteen tehdään.

Periaatteissa korostuu avoimien oppimateriaalien tekemiseen liittyvä kannustaminen ja vapaaehtoisuus. Ne huomioivat myös muun muassa tekijänoikeuksiin, saavutettavuuteen, laatuun ja resursseihin liittyvät asiat. Laurean tavoitteissa näkyy erilaisten tukimallien ja kannustimien luominen, jotta avoimien oppimateriaalien tekemisen kynnys madaltuisi. Tavoitteena on luoda vakiintuneita toimintatapoja ja käytänteitä, joiden avulla avoimesta oppimisesta tulee vakiintuneempaa toimintaa ja julkaistujen avoimien oppimateriaalien määrä kasvaa.

Laureassa on tehty jo paljon avoimien oppimateriaalien edistämistä tukevaa työtä. Avoimet oppimateriaalit huomioidaan muun muassa Laurean pedagogisessa linjauksessa, niihin liittyvistä asioita tiedotetaan aktiivisesti intranetissä ja Teams-kanavilla, ohjeistusta ja ohjaamista kehitetään systemaattisesti sekä ollaan mukana kertomassa avoimista oppimateriaaleista myös tki-hankkeiden aloituskokouksissa. Lisäksi avoimien oppimateriaalien julkaisemisen taustalla on oma toimituskunta, joka tukee materiaalien tuottamisesta käsikirjoitusvaiheesta aina oppimateriaalin julkaisemiseen Avointen oppimateriaalien kirjastossa. Tällä tavoin toimien Laurean avoimet oppimateriaalit tuottavat myös OKM:n mukaisia julkaisupisteitä.

Kuten Tampereen korkeakouluyhteisössä myös Laureassa avointa oppimista edistetään yhteistyössä useamman tahon kuten kirjaston, dCell-verkko-opetuksen tuen ja jatkuvan oppimisen tiimien kesken. Helariutta esitteli esimerkkeinä yhteistyöstä Laurean Master-kurssipohjien ja MOOC-tuotantoprosessin. Master-kurssipohjat ovat opettajatiimissä Canvas-oppimisympäristöön luotuja työtiloja, jotka sisältävät pedagogista ohjeistusta ja ovat muokattavissa eri opintojen toteutusmuotoihin sopiviksi. Master-pohjat edistävät avointa oppimista, sillä niitä kehitetään ja tehdään yhdessä ja ne on lisensoitu CC BY-SA 4.0 (Nimeä Jaa-Samoin) -lisenssillä. Työtilat myös yhtenäistävät opetusta ja auttavat uusia opettajia alkuun.

Laureassa on kehitetty jo pitkään omaa MOOC-tuotantoprosessia ja hajallaan olleiden prosessien yhtenäistäminen alkoi vuonna 2019 palkatun MOOC-asiantuntijan johdolla. Nyt MOOC-tiimi koostuu viidestä pedagogisesta asiantuntijasta, jotka ovat luoneet sekä tuotantoprosessin että koulutuskonseptin tukemaan MOOC-kurssien tekemistä. MOOC-kurssit ovat hyvä esimerkki avoimesta oppimis- ja opetuskäytänteestä, sillä niiden tuotannossa pyritään suuntaamaan ne mahdollisimman laajalle kohderyhmälle ja kuka tahansa voi suorittaa niitä. MOOCeista on mahdollista saada myös julkaisupisteitä, kun niiden käsikirjoitukset käytetään Laurean avointen oppimateriaalien julkaisemisen toimituskunnan käsittelyssä.

Webinaarin osallistujien ajatuksia avoimeen oppimiseen liittyen

Kysyimme sähköisellä alustalla myös osallistujilta heidän omista ja organisaatioihinsa liittyvistä ajatuksista avoimen oppimisen suhteen. Kysyttäessä, miten avoin oppiminen on organisaatiossa järjestetty, vastasi useimmat, että sen koordinointi ja suunnittelu on korkeakoulukirjaston vastuulla. Yksi vastaajista kertoi, että heillä on perustettu avoimen oppimisen verkosto, jonka avulla luoda uusia ja kattavampia käytänteitä. Tästä olisi mukava kuulla lisää vaikkapa vertaistukiryhmän syksyn webinaareissa.

Organisoitumiseen liittyvissä vastauksissa huomioitiin myös se seikka, että avoimen oppimisen tuki on jostain syystä vähiten resursoitu avoimen tieteen tuki korkeakouluissa. Webinaarissa käyty keskustelu vahvisti tätä huomiota ja todettiin, että oppimisen avoimuuden asioiden edistäminen vaatii monessa kohtaa aktiivisia asian esiin tuojia ja edelläkävijöitä – aivan kuten Syvälahtikin nosti esiin omassa puheenvuorossaan.

Koulutustarpeita tiedustellessamme tuli selkeimmin esiin se, että opettajien tietoisuutta avoimen oppimisen asioista tulisi lisätä ja tehdä tämä siten, että esiin tulee myös ne porkkanat ja kannusteet, miksi juuri minun olisi hyvä huomioida avoin oppiminen ja oppimateriaalit osana omaa työtäni. Tunnettu asia on se, että opetustyössä on jo nyt iso työkuorma, jonka vuoksi avoimuuden asiat ja uudet asiat ylipäätään otetaan helposti yhtenä lisätyönä. Avoimen oppimisen näkökulmasta katsottuna olisikin tärkeää, että viesti olisi enemminkin se, että yhdessä avoimesti tekeminen helpottaa omaa työkuormaa pidemmällä aikavälillä. Toki esimerkiksi avoimien oppimateriaalien laatimiseen tulee olla sekä riittävät resurssit että tuki. Vastauksissa tuotiin esiin lisäksi koko korkeakouluyhteisön tarve saada koulutusta ja lisätä eri tahojen tietoisuutta siitä, miten esimerkiksi avoimuus voidaan huomioida eri HR-prosesseissa.

Avoimeen oppimiseen liittyy vahvasti ajatus vertaistuesta ja yhdessä tekemisestä, jonka vuoksi kysyimme myös siitä, mistä ja keneltä osallistujat kokevat saavansa vertaistukea avoimen oppimisen suhteen. Esiin tuli erilaiset verkostot ja kollegoiden kanssa jakaminen. Toisaalta kaivattiin vertaistukea siitä, miten asioita on tehty muualla. Yksi tällainen paikka tuoda esiin ja jakaa hyviä käytänteitä on esimerkiksi avoimen oppimisen vertaistukiryhmän tulevat webinaarit ja työpajat.

Avointa oppimista on hyvä edistää yhdessä

Avoimen tieteen koordinaatiossa vuoden 2024 alusta aloittaneet avoimen oppimisen vertaistukiryhmän tarkoituksena on jakaa erilaisia teemaan liittyviä hyviä käytänteitä. Näin voimme oppia vertaisilta, vaikka hyvien käytänteiden kerääminen osana avoimen tieteen seurantaa päättyi vuoden 2022 seurantaan. Ryhmän ensimmäinen webinaari todensi tarpeen jakaa kokemuksia yhdessä esimerkiksi työpajamaisen webinaarin muodossa. Niissä muutamissa vastauksissa, joita saimme kysymykseen, onko tämän tyyppinen työpajamainen webinaari hyvä tapa käsitellä asioita, todettiin mallin olevan toimiva.

Vastauksissa toivottiin tallennetta tilaisuudesta ja tähän olimme varautuneet jo webinaarin suunnitteluvaiheessa. Löydät webinaarin esitykset sekä niissä olleet diat Avointen oppimateriaalien kirjastosta: https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202405_00027648_4 

Lukuvinkkinä myös juuri julkaistu Oppimisen avoimuuden suosituksia julkaisu, johon on koottu yksiin kansiin kaikki tähän mennessä tehdyt avoimen oppimisen suositukset: Oppimisen avoimuuden suosituksia https://doi.org/10.23847/tsv.890 

Jos sinua kiinnostaisi lähteä mukaan avoimen oppimisen vertaistukiryhmän toimintaan tai haluat kysyä siitä lisää, laita sähköpostia ryhmän vetäjälle terhi.kaipainen@xamk.fi.