Avoimen tutkimuksen verkko-opettajana: kokemuksia Aineistojen avaaminen ja avoin julkaiseminen -verkkokurssilta

Ammattikorkeakoulujen avoin TKI -toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeen yhtenä tavoitteena on levittää tietoutta avoimuudesta ja sen hyödyistä opettajille ja opiskelijoille. Yhtenä toimenpiteenä tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa päätettiin laatia avoimuuden eri osa-alueista verkkokurssit. Lahden ammattikorkeakoulu (vuoden 2020 alusta LAB-ammattikorkeakoulu) sai vastuulleen osion, joka käsittelee aineistojen avaamista ja avointa julkaisemista. Kurssi oli ensimmäistä kertaa valittavissa CampusOnlinen kautta syksyllä 2019.

Kokonaisuus ja miten se jaetaan osiksi

Kurssin suunnittelu käynnistyi keväällä 2019 viiden hankkeessa mukana olevan ammattikorkeakoulun kesken. Tavoitteena oli laatia kokonaisuus, jonka jokainen osa on suoritettavissa itsenäisesti ilman edeltäviä opintoja, mutta joka kuitenkin mahdollistaa myös laajemman avoimuusosaamisen kokonaisuuden suorittamisen halukkaille. Kukin opintojakson osa on yhden opintopisteen laajuinen.

Syksyllä 2019 CampusOnlinen tarjonnassa oli neljä opintojaksoa, aiheinaan johdatus avoimeen tutkimustoimintaan, tutkimusetiikka, tutkimuksen suunnittelun vaiheet sekä aineistot ja julkaiseminen. Lisäksi suunnitteilla on opintojakso avoimuuteen liittyvistä oikeuksista, sopimuksista ja lisensseistä. Lahden ammattikorkeakoulu vastasi aineistojen avaamisen ja avoimen julkaisemisen osiosta.

Kurssin suunnittelu

Kurssin yhteisen suunnittelun jälkeen kukin ammattikorkeakoulu jatkoi oman kokonaisuutensa valmistelua itsenäisesti. Lahden ammattikorkeakoulussa päätettiin jakaa aineistojen avaaminen ja avoin julkaiseminen kolmeen eri osioon, tutkimusaineistojen hallinta, aineistojen avaaminen ja avoin julkaiseminen. Näistä aineistonhallinnan suunnittelua käsitellään myös tutkimuksen suunnittelun vaiheita käsittelevällä kurssilla, joten aineistonhallinnan näkökulma tässä keskittyy vahvasti juuri avaamisen ja julkaisemisen näkökulmaan.

Teknisesti kurssi toteutettiin käyttämällä Moodlen oppituntiaktiviteettiä, jossa aiheen tietopohja ja opittua testaavat kysymykset vaihtelevat. Osallistujien tulee päästä oppitunnin loppuun vastaamalla kaikkiin esitettyihin kysymyksiin oikein. Jos kysymyksiin vastaa väärin, saa ohjaavaa palautetta asioista, joihin kannattaa kiinnittää huomiota aineistoa kerratessaan ja seuraavan kerran kysymykseen vastatessaan. Näin kurssin kolme oppituntiosiota ovat itsenäisesti suoritettavissa ja opiskeltavissa. Neljäs, kokoava tehtävä kurssilla on osaamista kokoava lopputehtävä, jossa osallistujat arvioivat omaa oppimistaan ja kurssilla käsitellyn liittymäkohtia omaan arkeensa, sekä listaavat asioita, josta haluaisivat vielä lisätietoja.

Kurssi suunniteltiin siten, että sitä voi suorittaa tarvittaessa suurikin määrä osallistujia ilman ohjaajan jatkuvaa läsnäoloa. Niinpä vain viimeisessä, oppimisen ja osaamisen kokoavassa tehtävässä opiskelijalle annetaan henkilökohtaista palautetta, kun kolme oppituntiaktiviteetilla suunniteltua osiota on rakennettu sisältämään automatisoitua ohjaavaa palautetta vastaamaan opiskelijan toimintaan. Kurssi toteutetaan MOOC -alustalla, jotta kurssi ja materiaalit olisivat mahdollisimman laajasti saatavilla kaikille kiinnostuneille, rajaamatta osallistujia tutkinto-opiskelijoihin muuten kuin suoritusten kirjaamisen osalta.

Kokemuksia kurssilta

Kurssin on suorittanut loppuun saakka 14 opiskelijaa, lisäksi kurssilla on käyty suorittamassa yksittäisiä osioita tai muuten tutustumassa sisältöihin. Opiskelijat myös arvioivat omaa oppimistaan sekä antoivat palautetta kurssista jatkokehittämistä varten. Kurssin keskeisimmiksi sisällöiksi opiskelijat nostivat aineistonhallintasuunnitelmat, ne olivat monelle uusia ja koettiin hyödyllisiksi omaa opiskelua ja erityisesti opinnäytetyötä ajatellen. Saalistajajulkaisut olivat monelle uusi asia ja niiden käsittely oli herättänyt ajattelemaan niitä tekijöitä, mistä luotettava tieto muodostuu, pelkkä uskottava ulkoasu ei riitä. Avoimen julkaisemisen eri reitit sekä FAIR -periaatteet olivat myös jääneet osallistujien mieleen ja tuoneet uutta näkökulmaa aikaisemmin opittujen asioiden tarkasteluun.

Opiskelijat kokivat, että parhaiten käytäntöön ja omaan arkeen siirrettävää osaamista he saivat kurssilta aineistonhallintasuunnitelmasta ja sen merkityksestä. Lisäksi tiedot tekijänoikeuksista sekä erilaisista tiedon lisensointimahdollisuuksista, erityisesti Creative Commonsista, koettiin hyödyllisiksi.  Myös avoimuuden merkitystä pohdittiin, vain tietoa avaamalla voi olla vaikuttamassa yhteiskunnassa ja omalla toimialalla käytävään keskusteluun. Mielenkiintoista oli lisäksi se, että vaikka kurssilla ei ollut varsinaisesti tarkoitus käydä läpi luotettavan tiedon löytämistä ja siihen sopivia lähteitä, mainitsi moni opiskelija ne yhtenä jatkossa hyödyllisistä taidoista. Ehkä leopardi ei pääse pilkuistaan, eikä tietoasiantuntija rakkaudestaan laadukkaisiin tiedonlähteisiin.

Aineistonhallintasuunnitelma oli kurssilla myös se aihe, josta opiskelijat haluaisivat vielä syventää omaa osaamistaan. Tässä olikin mahdollista suositella heille toista hankkeen tiimoilta laadittua opintojaksoa, joka pureutuu erityisesti tutkimuksen suunnitteluun. Myös tekijäoikeudet ja lisenssit sekä valmiiden tietoaineistojen käyttö olivat asioita, joista osallistujat haluaisivat lisätietoa. Kattavammat ja monipuoliset konkreettiset esimerkit olivat myös osallistujien toiveissa.

Kokonaisuutena opiskelijat olivat innostuneita aineistojen avaamisen ja avoimen julkaisemisen kurssin sisällöistä ja oppimisanalytiikan mukaan myös käyttivät aikaa kurssin sisältöjen opiskeluun. Koska kurssilla oli lähinnä YAMK -opiskelijoita, mainitsi moni edellisistä opinnoista kuluneen jo jonkin aikaa. Avoimuuden kehitys onkin viime vuosina ollut vauhdikasta ja avoimuuteen liittyvälle osaamiselle on tarvetta.

Miten tästä eteenpäin

Kurssin toinen toteutuskierros on parhaillaan käynnissä osana CampusOnlinen kevään 2020 tarjontaa. Kurssia kehitetään saadun palautteen pohjalta ja kolmas toteutus on kesällä 2020. Osallistujamäärät ovat toistaiseksi olleet melko vähäiset, johtuen lienee osittain myös siitä, että monessa korkeakoulussa YAMK -opinnot rakentuvat lähtökohtaisesti yhtä opintopistettä suuremmista kokonaisuuksista. Ehkäpä tuomalla esiin kurssin eri osia ja niistä muotoutuvaa isompaa kokonaisuutta voisi osallistujamääräkin kasvaa. Hyvä yhteistyö sekä ammattikorkeakoulujen välillä että kunkin korkeakoulun sisällä tiedonvälityksessä on tässä avainasemassa.

Jatkossa on syytä pohtia, millainen toimintatapa ja laajuus kurssille on luontevin, jotta toiminnan jatkuvuus saadaan varmistettua myös hankkeen päätyttyä ja toimijoiden mahdollisesti vaihtuessa. Kurssin sisällöt ovat kuitenkin tärkeitä ja tämänkaltainen osaaminen yhä suuremmassa roolissa myös opiskelijoiden keskuudessa. Yksi mahdollisuus voisi olla kurssin sisältöjen liittäminen osaksi avointen oppimateriaalien kansallista palvelua, josta ne sitten ovat sovitulla lisenssillä kaikkien hyödynnettävissä.

Kirjoittaja:

Riikka Sinisalo, tietoasiantuntija, LAB-ammattikorkeakoulu