Auta opiskelijaa arjessa: kirjastoammattilaisen saavutettavuusvinkit

Kun puhutaan kirjaston e-aineistojen saavutettavuudesta, ollaan monitahoisen vyyhdin äärellä. Jokainen kampuskirjasto tuntee omat asiakkaansa ja tunnistaa käytetyimmät e-aineistonsa, mutta kuinka perehtyneitä itse olemme e-aineistojen saavutettavuusominaisuuksiin? Aineistot, teknologiat ja lainsäädäntö kehittyvät vauhdilla ja ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja osaamisen päivitystä. Millaisella osaamisella pärjäämme arjen asiakaskohtaamisissa?

Rohkaisu on paikallaan. Meidän kaikkien ei tarvitse olla saavutettavuusasiantuntijoita. On hienoa, jos omasta kirjastosta löytyy edes yksi aiheeseen syvällisemmin paneutunut henkilö. Haluamme tässä artikkelissa lähestyä asiaa saavutettavuuden yleisosaamisen kautta ja koota vinkkejä, joita itse kukin voi soveltaa omassa työssään. Se voi olla teknologiaan, ohjeistukseen tai aineistoon liittyvä näkökulma. Se voi olla kannustus etsiä lisää tietoa juuri oman työtehtävän näkökulmasta. Se voi olla kätevä arjen niksi, joka auttaa meitä luovimaan ohjaustilanteessa ja parhaimmillaan helpottaa asiakkaan lukemista ja tiedon käyttöä.

Tunne puhelimesi ja laitteesi

Tunnetko sinä oman puhelimesi helppokäyttötoiminnot? Tämän kysymyksen voit esittää sekä itsellesi että asiakkaalle. Puhelin on opiskelijan keskeinen työväline. Käytössä oleva laite määrittelee osaltaan sitä, miten sen avulla voi hyödyntää e-aineistojen saavutettavuusominaisuuksia. Eri valmistajien laitteissa on eroja, kuten saman valmistajan eri mallien välillä. Paras yleisohje on, että tutustu oman puhelimen asetuksiin, jotka ovat esimerkiksi nimellä ”Helppokäyttöisyys”, ’Esteettömyys’ tai ’Käyttöapu’.

Myös oman tietokoneen näytön tai käyttämäsi selaimen asetuksia voi säätää. Voit suurentaa tekstiä, muuttaa kontrastia, kirkkautta ja väriasetuksia, käyttää suurennuslasia. Selaimen helppokäyttöisyystoimintoihin tutustumalla saat käsityksen siitä, millä tavalla vaikkapa Lue ääneen -toiminto voi helpottaa tekstien kuuntelemista.

Selaimesta löytyy usein myös käännöspalvelu, josta voi olla suuri apu vieraskielisten tekstien läpikäymiseen. Englanninkielinen tieteellinen teksti voi olla aluksi opiskelijalle vaikeaa luettavaa. Selaimen tekemä käännös ei ole sanakirjapalveluiden tasoa, mutta kenties auttaa käyttäjää uskaltautumaan vieraskielisten materiaalin äärelle.

Parhaiten yleiskuvan mahdollisuuksista saat tutustumalla rauhassa oman puhelimen, koneen ja käyttämäsi selaimen helppokäyttöisyystoimintoihin. Sinun ei tarvitse tuntea toimintoja perinpohjin, mutta saat enemmän valmiuksia ohjata asiakkaan oman laitteensa äärelle.

Tutustu oman ja muiden kirjastojen saavutettavuusohjeisiin

Tunnetko kirjastosi saavutettavuusohjeet? Tutustu myös kaverin tekemään sivustoon muistaen, että oppijoita on hyvin erilaisia ja ohjeiden monipuolisuus on etu. Kirjastot ovat koonneet omille verkkosivuilleen ja tiedonhaun oppaisiin runsaasti saavutettavuusohjeistusta. Niitä tutkimalla saat yleiskuvaa e-aineistojen saavutettavuudesta. Palvelutilanteessa voit ohjata asiakkaan ohjeistuksen pariin. Saavutammeko loppukäyttäjän oppaidemme kautta vai teemmekö sivustoja itsellemme, onkin hyvä kysymys. Keräämme kuitenkin tärkeää tietoa ja tuomme sen tarjolle.

Saavutettavuuden saralla on myös keskeisiä toimijoita, jotka tuottavat tietoa ja tukea niin henkilöasiakkaille kuin organisaatioille. Kirjastoammattilaiselle Saavutettavuuskirjasto Celian palvelut tulevat usein ensimmäisenä mieleen. Nämä palvelut ovatkin erittäin tärkeitä ja meillä on jo rutiinia ohjata asiakkaat Celian piiriin. Tutustumisen arvoisia sekä ammattilaiselle että asiakkaalle ovat Celian tuottamat webinaarit kuten Julkaisutoiminnan saavutettavuusseminaari sekä koulutusyhteistyönä tuotettu materiaali Saavutettavat asiakirjat verkossa.

Muita hyödyllisiä vinkkejä opiskelijalle tai opettajalle on esimerkiksi Saavutettavasti.fi -sivusto jos tarvitsee kättä pidempää saavutettavan word-dokumentin tuottamiseen. Voit myös suunnata itse ja ohjata asiakasta Erilaisten oppijoiden liiton verkkosivuille, josta löytyy muun muassa Oppimisen Apuvälinekeskus hyvine vinkkeineen.

Ota hetki aineistoille

Mikä on sinulle tutuin e-aineisto? Aineistojen erilaisiin saavutettavuusohjeistuksiin ja -ominaisuuksiin tutustumisen voi aloittaa vaikkapa siitä itselle tutuimmasta aineistosta. Työkaverin tai asiakkaan kanssa ihmettely on suotavaa; useampi silmäpari on vikkelämpi löytämään ratkaisuja ongelmiin.

Kirjaston tarjoamien e-aineistojen kirjo on suuri: Siinä missä toinen e-kirja tai artikkeli aukeaa selaimeen luettavaksi otsikkoa klikkaamalla, voi toinen vaatia lukuohjelman tai selaimen lisäosan lataamista ennen kuin saat sen avattua. Saavutettavuusominaisuudet saattavat olla tarjolla suoraan lukuikkunassa tai asetusten alla valittavissa. On myös hyvä miettiä, millaisen otsikon alta ohjeistukset voisivat löytyä niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa aineistoissa. Opiskelijoille kaikki lukemista helpottavat vinkit ovat tärkeitä.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että aineistossa, jossa teksti – olipa se esimerkiksi artikkeli tai kirjan kappale – avautuu selaimella luettavaksi, voidaan hyödyntää selaimen ’lue ääneen’ -ominaisuutta. Se voi olla selaimessa valmiina tai siihen ladattavissa. Eri selaimissa ’lue ääneen’ -toiminnon valinnat ovat hieman eri tavoin aseteltavissa.

Esimerkkejä aineistoista, joissa voit testata selaimen lukuominaisuuksia:

• Oppiportin kurssikirjat, AlmaTalent Verkkokirjahylly ja Bisneskirjasto, Kauppakamarin Ammattikirjasto ja Editan Lakitieto
• Science Direct (Elsevier): Artikkelit aukeavat otsikosta HTML-muotoon, jolloin voit kuunnella tekstiä selaimen omalla Lue ääneen -toiminnolla

Esimerkkejä e-aineistojen omista saavutettavuustoiminnoista:

• Ebook Central: Selainten Lue ääneen -toimintoja voi käyttää, kun tietokannan Accessibility mode on päällä. Tietokannassa on ohjeet.
• EBSCOhost: HTML-muotoisia artikkeleita voi kuunnella Text-to-Speech -toiminnolla. Voit valita lukemisen mukaan etenevän korostusvärin tekstin päälle sekä lukunopeuden.
• Ellibsin helppokäyttötoiminnot löytyvät sovelluksesta. Ellibs-sovelluksen asetuksissa voit säätää taustan väriä, tekstin kirjasintyyliä, kokoa ja riviväliä.

Ehkäpä tulevaisuudessa opiskelijoidemme käyttämät e-kirjat ovat nykyistä helppokäyttöisempiä. Siihen pyrkii digitaalisten palveluiden saavutettavuutta määrittelevä Esteettömyysdirektiivi, joka laajentaa saavutettavuuden vaatimukset koskemaan myös yksityistä sektoria. Sen piiriin kuuluvat sähköiset kirjat ja niiden käyttöön tarvittavat ohjelmistot. Direktiivin soveltaminen alkaa 2025 ja siirtymäaikaa on vuoteen 2030.

Osallistu koulutukseen

Onko kirjastossasi tai korkeakoulussasi saavutettavuuteen perehtynyt asiantuntija? Ehdota aiheeseen liittyvää koulutustuokiota kirjaston seuraavaan kehittämispäivään tai pyydä kollegalta ohjausta saavutettavuuden saloihin. Pidä silmällä myös valtakunnallisia saavutettavuuskoulutuksia ja osallistu niihin mahdollisuuksien mukaan.

Tiedä myös oman kirjastosi Celia-yhteyshenkilö ja pyydä tarvittaessa kertaus Celia-kirjaston palvelutarjontaan. Jos koulutustilaisuudet menevät sivu suun, ohjaustilanteessa helpotusta tuo jo se, että tunnet oman organisaatiosi saavutettavuusgurut ja tiedät kenen puoleen voit kääntyä itse tai ohjata asiakasta kääntymään.

Uskalla kokeilla ja olla epätietoinen yhdessä asiakkaan kanssa. Kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä. PDF ei avaudu, puhelin jumittaa, selaimen kuuntelutoiminto ei käynnisty. Rohkaise opiskelijaa ja rohkaistu itse testaamaan hankaliakin toimintoja, jos ne viime kädessä auttavat tarvittavan tiedon omaksumista ja opintojen etenemistä.

Yhteinen Saavutettavuus-opas amk-kirjastoille?

Olemme pohtineen Savu-ryhmässä amk-kirjastojen yhteisen Saavutettavuus-oppaan (libguide) tekemistä. Avoimet oppimateriaalit -opas on esimerkki onnistuneesta toteutuksesta, joka on yhteistyönä tuotettu ja kaikkien amk-kirjastojen hyödynnettävissä. Olisiko vastaava vinkkejä ja tietoa sisältävä yhteinen Saavutettavuus-opas tarpeellinen, mitä mieltä sinä olet? Toivomme kommenttejasi, jotta saamme kuulla kentän äänen.