Aprillipiloja ja aukioloaikoja – Facebookin käyttö Karelia-amk:n kirjastossa

Facebookin käyttö kirjastoissa alkaa olla tuttu juttu, mutta millaista sen kautta tapahtuva viestintä on? Mitä kerrotaan, mistä tykätään ja millaiset päivitykset saavat laajimman yleisön? Karelia-ammattikorkeakoulun kirjastossa on käytetty Facebookia yhtenä viestintäkanavana viiden vuoden ajan ja tässä jutussa kerrotaan, millaisista aiheista päivityksiä on vuosien varrella tehty ja mitkä päivitykset ovat saaneet suurimman suosion.

Karelia-ammattikorkeakoulun kirjastossa Facebook otettiin käyttöön syksyllä 2014. Sitä ennen sen käyttöönotosta oli puhuttu useinkin, mutta mm. pelko siitä, että ei olisikaan mitään sanottavaa tai että päivitys kaatuisi lopulta vain yhden ihmisen harteille, olivat olleet aiemmin esteinä. Nämä pelot ovat osoittautuneet myöhemmin onneksi aivan turhiksi ja sanottavaa on todellakin ollut!

Ensimmäisenä vuonna päivitystahti oli varsin varovainen, päivityksiä tehtiin 50, mutta säännölliset päivitykset onkin aloitettu vasta syyskuussa. Vuonna 2015 päivityksiä oli jo 171, vuonna 2016 194 ja vuonna 2017 peräti 205! Alkuvuonna 2018 päivityksiä on tehty tasaiseen tahtiin ja pariin sataan päivitykseen päästäneen tänäkin vuonna. Kirjaston henkilökunnasta jokaisella on mahdollisuus tehdä päivityksiä ja jokainen niitä on myös tehnyt, osa useammin ja osa harvemmin. Yhden ihmisen niskaan Facebookin hallinnointi ei kuitenkaan ole kaatunut ja nykyään olisi mahdotonta kuvitella kirjastoamme ilman Facebookia.

Tässä artikkelissa käytetyt tilastotiedot on otettu suoraan Facebookin keräämästä datasta, mutta aivan ensimmäisinä vuosina Facebook ei ole tilastoinut sivujen tykkääjämääriä, päivitysten tykkäyksiä tai kommentteja ja sen vuoksi tässäkin kirjoituksessa tykkääjätietoja, tavoitettujen kävijöiden määriä ym. on vasta vuoden 2016 päivityksistä lähtien. Tätä aiempien päivitysten tavoitettujen käyttäjien määriä, tykkääjiä tai kommenttien määriä ei siis ole, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Parin vanhemman päivityksen tykkääjämäärät kävin katsomassa yksitellen, kun muistelin niiden olleen aikanaan hyvin suosittuja. Taulukoissa, tilastoissa ja muissa vastaavissa ovat mukana kuitenkin kaikki päivityksemme sieltä syksystä 2014 alkaen.

Sivujemme seuraajamäärä pysytteli pitkään n.300 molemmin puolin, mutta syyskuussa 2017 määrä lähti hurjaan kasvuun, yhden kuukauden aikana uusia tykkääjiä Facebook-sivullemme ilmestyi peräti 134! Syynä tähän oli syyskuun puolivälin paikkeilla tehty päivitys, jossa julistettiin leikkimielinen visa opiskelijoille ja henkilökunnalle ja kerrottiin että kun 500 seuraajan raja menee rikki, vastaajien kesken arvotaan palkinto. 500 käyttäjän raja ei ole mennyt rikki vieläkään, mutta palkinto (S-ryhmän 50 euron lahjakortti) arvottiin alkuvuodesta 2018 visaan vastanneiden kesken siitä huolimatta.

Tällä hetkellä Facebook-sivuillamme on seuraajia n.450 ja vaikka luku voisi tietysti olla suurempi, on se erittäin hyvä muihin verrattuna. Paikkakunnan muilla kirjastoilla seuraajamäärät ovat suuremmat, mutta toki asiakas- ja kävijämäärätkin ovat eri luokkaa. Joensuun seutukirjastolla on kaksi eri profiilia Facebookissa, toisella tykkääjiä on n.1000 ja toisella lähes 2000, osa tykkääjistä varmasti samoja molemmilla sivuilla. Itä-Suomen yliopiston kirjaston fb-sivuilla tykkääjiä on hiukan yli 850. Muihin amk-kirjastoihin verrattuna tykkääjien lukumäärä meillä on myös hyvä. Alla olevassa kaaviossa on kaikkien ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät vuodelta 2017[1]. Kaaviosta ovat pois Poliisiammattikorkeakoulu ja Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu, koska niiden opiskelijamäärästä ei ole vertailukelpoista tilastotietoa. Taulukkojen tiedot ovat toukokuulta 2018. Kaikilla amk-kirjastoilla ei omia sivuja Facebookissa ollut, mutta listasin jokaisen löytämäni. Vaasan amk:n ja Novian kirjastot ovat samassa, koska kyseisillä korkeakouluilla on yhteinen tiedekirjasto Tritonia. Samaa kirjastoa käyttävät myös Vaasan yliopiston opiskelijat, mutta tämän opiskelijamäärän jätin selkeyden vuoksi pois. Toki se vääristää kaaviota hiukan, mutta koko taulukko on muutenkin lähinnä suuntaa-antava, eikä tieteellisesti ja aukottomasti rakennettu tilasto.

Miksi Facebook?

Miksi halusimme aikanaan ottaa Facebookin käyttöön? Tavoitettavuuden vuoksi totta kai, valtaosa kirjastomme asiakkaista on Facebookissa ja henkilökunnastakin suuri osa. Kirjaston asioista tiedotettiin aikanaan sekä kirjaston omilla nettisivuilla, sähköpostilla, intrassa sekä tietysti kirjaston tiloissa. Mikään näistä tiedotuskanavista ei kuitenkaan mahdollistanut kunnolla esimerkiksi äkillisistä tietokantojen käyttökatkoista, kirjaston uutuuskirjoista tai muista aineistoista tiedottamista. Halusimme myös vähentää nettisivuillemme päivitettävien tekstien määrää, koska nettisivujen päivitysoikeus oli vain muutamalla henkilöllä ja Facebookia voivat päivittää kaikki. Aktiivisuus Facebookissa on myös tärkeää näkyvyyttä niin asiakkaillemme, muulle Karelia-amk:n henkilökunnalle kuin koko kirjastokentällekin. Facebook valikoitui käyttöön myös siksi, että sen kautta on helppo jakaa niin kuvia, tekstiä kuin linkkejäkin, päivityksiä voi kommentoida ja myös pidempään tekstiin on tarvittaessa mahdollisuus. Toki myös Facebookin tunnettuus ja valtava käyttäjämäärä vaikuttivat valintaan.

Kirjastolla ei ole viestintäsuunnitelman lisäksi erillistä suunnitelmaa Facebookin päivittämiseen liittyen, vaan viestintäsuunnitelma ohjaa myös Facebook-päivitysten sisältöä. Viestintäsuunnitelmassamme mainitaan, että ”asiakasviestinnän tavoitteena on tiedottaminen kirjaston palveluista, kokoelmista, tiloista, tapahtumista, aukioloajoista, ongelmatilanteista, saadusta palautteesta jne. selkeästi ja oikea-aikaisesti” (Karelia-amk:n kirjaston viestintäsuunnitelma 2018) ja että sosiaalisen median kautta tapahtuva viestintä on aktiivista ja säännöllistä, loma-aikoja lukuun ottamatta päivityksiä tehdään viikoittain. Aukioloaikamuutokset päivitetään aina, samoin erilaiset tietokantojen tai muiden palveluiden käyttökatkot. Mielenkiintoisia uutuuskirjoja nostetaan esille säännöllisesti, samoin muita kirjaston aineistoja, näyttelyitä ja palveluita, sekä kirjaston tiloissa järjestettäviä tapahtumia. Silloin tällöin teemme myös huumoripäivityksiä ja jostain syystä tällaisia päivityksiä ilmestyy usein viikonlopun tai loman lähestyessä. Suorastaan pakollinen on myös vuosittainen aprillipila, jolla olemme jekuttaneet asiakkaita uskomaan mm. että kirjaston kirjat järjestetään asiakkaiden toiveesta värijärjestykseen, kirjaston yläkertaan on tulossa sauna ja että esimiehemme osallistuu tosi-tv-ohjelmaan.

Päivitysten aiheet

Luokittelin kaikki tekemämme päivitykset 14:ään eri luokkaan. Luokittelun tein ihan sen perusteella, mikä kuvasi tehtyä päivitystä parhaiten, vaikka monen päivityksen olisi voinut laittaa useampaankin eri kategoriaan. Eniten päivityksiä on tehty kirjaston palveluista ja erilaisista tietokannoista ja linkeistä, näitä on päivityksistä yhteensä lähes 40 %. Tietokanta/linkki-aiheisissa päivityksissä voidaan nostaa esille jokin jo käytössä oleva tietokanta, koekäytössä oleva tietokanta tai antaa linkkivinkki johonkin ajankohtaiseen aiheeseen liittyen. Vuosien mittaan on vinkkailtu niin kielletyistä kirjoista, Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivästä kuin jouluradiostakin. Myös Finnan käyttöönotosta on tiedotettu ahkerasti, samoin jo pois käytöstä jääneistä Nelliportaalista sekä Joel-tietokannasta. Suosituin tämän aihealueen päivitys on ollut vinkkaus englanninkielisten tekstien tarkistimesta Mot proofingista, joka tavoitti lähes 300 käyttäjää, sai 12 tykkäystä ja pari kommenttia.

Palvelut, aukioloajat ja uutuuskirjat

Kirjaston palvelut-aihealue on vielä laajempi sisällöltään ja tässä luokassa erilaisia päivityksiä on todellakin laidasta laitaan. Tiedotettu on mm. kirjaston tiloista ja niiden muutoksista, poistokirjamyynneistä, vanhoista ja uusista yhteydenottotavoista sekä myytävistä Karelia-tuotteista. Tämän kategorian suosituin päivitys on tiedotus kirjaston osallistumisesta Nenäpäivään syksyllä 2016. Päivitys tavoitti lähes 550 käyttäjää ja sai 8 tykkäystä. Myös tammikuussa 2018 tehty päivitys kirjaston tilojen uudistamisesta (lehtikokoelman siirto kerroksesta toiseen ja uusien opiskelumökkien hankkiminen) oli tykätty, se tavoitti 260 ihmistä, mutta sai peräti 26 tykkäystä.

Aukioloajoista on tiedotettu myös ahkerasti, tykätyimpiä ovat olleet lähinnä tiedotteet lomien alkamisesta tai päättymisestä, eli kirjaston sulkeutumisesta tai avautumisesta. Muuten tämä aihealueen päivitykset eivät ole herättäneet suurempia intohimoja. Kategoriassa muu onkin sitten päivityksiä kaikista mahdollisista asioista, jotka eivät luontevasti muihin kategorioihin istu. Tähän ryhmään kuuluvat mm. vuosittaiset joulukalenteripäivityksemme, vuoden asiakkaan valitseminen ja erilaiset muistutukset esimerkiksi parkkipaikoista ja teknisistä ongelmista, jotka eivät kuitenkaan ole käyttökatkoja. Suosituin päivityksemme koko Facebookin käytön historiassamme osuu myös tähän. Toukokuussa 2018 ilmoitimme ketkä (opettaja ja opiskelija-asiakas) oli valittu tämän vuoden asiakkaiksemme ja päivitys tavoitti uskomattomat 2835 käyttäjää, sai 125 tykkäystä ja 16 kommenttia. Kyseiset asiakkaat oli valittu vuoden asiakkaiksi sillä perusteella että he ovat aktiivisia kirjaston some-kanavien käyttäjiä ja ainakin tämän päivityksen saaman kommenttivyöryn perusteella valinta oli juuri oikea.

Uutuuskirjoista tai jo vanhemmistakin, mutta ajankohtaisista kirjoista, vinkkaillaan säännöllisesti, mutta tämän kategoriankaan aiheet eivät oikein herätä keskustelua tai vahvoja reaktioita. Samoin erilaisista tapahtumista kerrotaan, aina kun sellaisia on. On kerrottu kirjastolaisten vierailuista muilla kampuksilla, kirjaston osallistumisesta lukuvuoden avajaisiin sekä lukuvuoden päätösjuhlista kirjastossa. Suosituin päivitys on syyskuulta 2017 ja siinä kerrotaan kirjaston tiloissa järjestetyistä kansainvälisyys- ja kielimessuista ja lupaillaan kilpailua, jossa voi voittaa palkintoja. Tämä päivitys tavoitti hiukan yli 700 käyttäjää ja sai 2 tykkäystä.

Kuvat, kirjanäyttelyt ja huumori

Kuva-kategoriassa päivitykset ovat nimensä mukaisesti pelkkiä kuvia, olemme osallistuneet mm. mustavalkokuvahaasteeseen. Tämän aihealueen suosituin päivitys on vuoden 2016 marraskuulta, ja siinä kirjastolaiset poseeraavat nenäpäivätunnelmissa punaisissa nenissä ja tekstissä kerrotaan, että sinä päivänä kassaan kertyneet rahat lahjoitetaan nenäpäiväkeräykseen. Kyseistä päivitystä jaettiin 3 kertaa, siitä tykättiin 31 kertaa ja se tavoitti yhteensä hiukan yli 950 käyttäjää. Tietokantojen käyttökatkoista tiedotamme myös, aina kun sellaisia on etukäteen tiedossa tai jonkun tietokannan tai muun vastaavan toimimattomuus huomataan. Nämä päivitykset tavoittavat keskimäärin muutaman sata käyttäjää, mutta niitä harvemmin kommentoidaan tai niistä tykätään.

Eri aihepiirien kirjanäyttelyitä järjestetään useita kertoja vuodessa ja niistä tiedotetaan aina myös Facebookissa. Kirjanäyttelypäivitykset ovat tavoittaneet keskimäärin n. 150 käyttäjää ja niistä on tykätty harvakseltaan. Erilaisia kilpailuja ja arvontoja on järjestetty myös ja vähemmän yllättävästi nämä päivitykset ovat tavoittaneet paljon käyttäjiä. Tämän kategorian päivitykset tavoittavat keskimäärin n.250 käyttäjää ja suosituin päivitys (syyskuulta 2017, jossa kehotetaan asiakkaita tykkäämään fb-sivuistamme, seuraajien kesken arvotaan S-ryhmän lahjakortti) on tavoittanut lähes 1000 käyttäjää ja se sai 11 tykkäystä.

Huumoriaiheisia päivityksiä ei ole tehty montaa, vain 18. Toki monessakin päivityksessä on huumoria mukana, mutta päivityksen pääsisältö on kuitenkin jotakin muuta. Tämä kategoria on silti ehdottomasti suosituin, sen päivitykset ovat tavoittaneet keskimäärin lähes 400 käyttäjää ja kommentoiduimmat ja tykätyimmät päivitykset (aprillipilat vuosilta 2018 ja 2015) 4 kommenttia kumpikin ja tykkäyksiä 34 ja 29. Suosittu oli myös päivitys, jossa epäilimme kirjaston asiakaspalvelun puhelimen olevan eri ilmastovyöhykkeellä, koska se väitti toukokuussa 2018 ulkona olevan -7 astetta pakkasta ja lumisade, kun todellisuudessa aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja lämmintä oli +27.

Kyselyt, palaute ja kirjaston arki

Kaikkein vähiten päivityksiä on tehty erilaisista kyselyistä, palautteeseen vastaamisesta sekä kirjaston arjesta; yhteensä näitä on vain 5 % kaikista päivityksistä. Kyselyt ovat tavoittaneet käyttäjiä suhteellisen hyvin, keskimäärin lähes parisataa käyttäjää per päivitys. Saamaamme palautteeseen olemme myös vastanneet Facebookissa, aina kun saatu palaute on ollut sellaista, että siihen on voinut julkisesti vastata. Yli 1000 käyttäjää tavoittanut ja 7 kommenttia kirvoittanut palaute käsitteli kirjaston henkilökunnan avuliaisuutta. Palautteen antaja oli sitä mieltä, että kirjastossamme ei auteta asiakkaita riittävästi ja että apua saa pyytämälläkin hyvin nihkeästi. Kaikissa päivityksen kommenteissa asiaa ihmeteltiin ja kommentoijilla oli täysin toisenlainen kokemus kirjastossa asioinnista. Tämä oli kuitenkin henkilökunnalle tärkeä palaute ja halusimme vastata siihen avoimesti ja julkisesti.

Kirjaston arkea on päivitelty Facebookiin harvanlaisesti, se ehkä kiinnostaa muita kirjastolaisia enemmän kuin asiakkaita. Silloin tällöin on kuitenkin jaettu kuvia historiaosastolta ja muisteltu mm. millaisissa tiloissa kirjasto on vuosien saatossa toiminut ja miten tavat ovat muuttuneet. Yhdessä päivityksessä on myös vilautettu, millaisia ovat kirjaston takahuonetyöt ja mitä kaikkea kirjastossa tehdään asiakkaille näkyvän asiakaspalvelun lisäksi.

Suosituimmat päivitykset

Tykätyimpien, kommentoiduimpien ja eniten käyttäjiä tavoittaneiden päivitysten listoilla ovat lähes samat päivitykset, hiukan eri järjestyksessä vain. Kaikkein eniten tykkäyksiä sai päivitys vuoden 2018 kirjastoasiakkaiden valinnasta, 125 tykkäystä ja lähes 3000 tavoitettua käyttäjää, kommenttejakin 16. Tykättyjä päivityksiä ovat olleet myös ne, joissa kerromme osallistumisestamme Nenäpäivään ja Joulupuu-keräykseen, sekä aprillipilat ja osa joulukalenterin luukuista. Jos siis haluaa saada paljon tykkäyksiä päivityksiinsä, kannattaa harrastaa hyväntekeväisyyttä, jekuttaa asiakkaita ja järjestää kirjaston tiloihin mukavaa tekemistä, kuten suklaan ja karkkien etsimistä. Silloin tällöin kannattaa myös nauraa itselleen (ja kertoa se avoimesti), arpoa palkintoja ja hankkia kirjastoon uusia kalusteita tai vähintäänkin järjestellä vanhoja uudelleen.

Päivityksemme eivät yleensä kerää kovin runsaasti kommentteja, yli 10 kommenttia keränneitä päivityksiä on vain 3 ja enemmän kuin yksi kommentti on vain 13 päivityksessä. Osa kommenteista on myös kirjaston omia kommentteja, esimerkiksi käyttökatkoaiheisissa päivityksissä käyttökatkon päättymisestä saatetaan tiedottaa kommentissa tai asiakkaan kysymykseen vastataan kommentoimalla. Kommenttien määrä ei olekaan kaikkein luotettavin mittari kirjaston Facebook-sivujen käyttäjien aktiivisuuden seurantaan.

Tavoitettujen kävijöiden määrää taas on mielenkiintoista seurata. Kaikki taulukossa olevat päivitykset ovat tavoittaneet enemmän käyttäjiä, kuin Facebook-sivuillamme on seuraajia!

Seuraavat 5 vuotta?

Facebookin käyttö kirjastomme tiedotuksessa ei varmasti ihan heti tule loppumaan, vaikka Facebookin hiljentymisestä on huhuttu pitkään. Uskon, että iso osa asiakkaistamme käyttää edelleen Facebookia aktiivisesti, vaikka muitakin somekanavia sen rinnalle on tullut ja tulee jatkossakin. Viestintäkanavana Facebookia ei kuitenkaan ihan helposti voi korvata. Muissa sovelluksissa ei vaan pysty samalla laajuudella jakamaan tekstiä, kuvia ja tiedotuksia, eikä myöskään seuraamaan esimerkiksi tavoitettujen käyttäjien määrää. Lisäksi Facebookin käyttö on meille päivittäjille jo ennalta tuttua, eikä sen käyttö vaadi taas uuden ohjelman tai sovelluksen käytön opettelua. Tässä jutussa käytettyjen tilastotietojen pohjalta on myös helppo miettiä jatkossa, millaisia päivityksiä voi ja kannattaa laittaa, jos esimerkiksi halutaan tavoittaa paljon käyttäjiä tai halutaan saada asiakkailta palautetta.

Facebookin lisäksi kirjastossamme on käytössä Instagram, joka otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Alun perin ajatuksena oli, että Instagramin kautta tavoittaisimme varsinkin nuorempaa asiakaskuntaamme enemmän, mutta suurin osa seuraajistamme onkin muita kirjastoja ja kirja-alaan liittyviä toimijoita! Instagramista on siis tullut sattumalta enemmänkin ammatillisten asioiden seurauskanava, mutta se toimii sellaisena hyvin ja sen kautta on saanut uusia ideoita omaankin työhön ja kirjastoalan omanlaisensa yhteisöllisyys korostuu. Vaikka Instagramin päivityksemme ovat luonteeltaan vähän erilaisia kuin Facebookin, on Instagramista helppo halutessaan jakaa päivityksiä myös Facebookin puolelle.

Sosiaalista mediaa näppärämpää tapaa kirjaston viestintään on vaikea keksiä. Oli kanava sitten Facebook, Instagram tai joku muu, tavoittaa yksi päivitys kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia ihmisiä. Ja vaikka jokainen päivitys ei supersuosittu olisikaan, ei mikään päivitys ole turha. Tärkeää on myös säännöllinen päivitys, sanottavaa on aina! Tiedotteet esimerkiksi aukioloajoista ja niiden muutoksista ovat toki tärkeitä, mutta aina välillä kannatta keksiä jotakin piristävämpääkin, huumori kannattaa aina.