Asiantuntijablogi, hankeblogi, verkkolehti, talon uutiset – ammattikorkeakoulujen blogeilla on monia nimiä, tarkoituksia ja toimintatapoja ja uusia blogeja putkahtelee tämän tästä. Blogi on ketterä tapa kertoa koulutusalan tai projektin kuulumisista ja samalla viestiä sidosryhmille sekä vaikuttaa alueella.
Blogi-innostuksen taustalla saattaa olla kirjoitusinnostuksen lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruukriteeristön päivitys, jonka mukaan myös blogikirjoituksista, tietyin edellytyksin, voidaan kirjata julkaisuja tiedonkeruuseen ja siten rahoitusmittareihin. Kun ammattikorkeakouluille kaikki julkaisut ovat rahoitusmittareilla arvioituna samanarvoisia, on blogitekstien tuottaminen toki kustannustehokkaampaa kuin vertaisarvioidun kansainvälisen artikkelin kirjoittaminen.
Julkaisutavoitteisiin pyrittäessä tulee mieleen, voisiko meidänkin talossa olla oma blogi, tai ehkä sille vielä rinnakkaisblogikin. Julkaisutiedonkeruun vaatimukset täyttyvät, kun blogille kootaan talon sisältä toimituskunta. Kierre alkaa muotoutua.
Miltä tilanne sitten näyttää tilastojen valossa? Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa (2018) tilastoidut ammattikorkeakoulujen julkaisuluvut näyttävät julkaisutyyppi E1:n, johon blogikirjoitukset kuuluvat, olevan tällä hetkellä määrällisesti suurin julkaisutyyppi yli 1700 julkaisulla. Tämän julkaisutyypin ilmoitukset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana, toki osana muutenkin kasvavia julkaisulukuja.
Toisaalta mieleen jää itämään ajatus siitä, riittääkö amkeille tulevaisuudessa paljolti oman talon sisällä tuotetut, arvioidut ja julkaistut artikkelit. Vai tulisiko ammattikorkeakoulujen pyrkiä edistämään amkilaisille olennaisten, kaikille yhteisten ammatillisten kanavien avoimuutta?
Kommentit