Anne Kärki, avoimen toimintakulttuurin vahva edistäjä

Anne Kärki on avoimen tutkimus- ja kehittämistyön pioneeri, jolla on vahva tutkimusetiikan osaamisen pohja 1990-luvulta asti. Anne on vaikuttanut kansallisella tasolla erityisesti avoimen oppimisen kehittymiseen Suomessa. Tässä haastattelussa luomme katsausta avoimuuden kehitykseen ja tulevaisuuden visioihin niin ammattikorkeakouluissa kuin kansallisella tasolla.

Keväällä Anne Kärki palkittiin kansallisella Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) asiantuntijapalkinnolla. Palkinnon perustana oli erityisesti aktiivinen osallistuminen oppimisen avoimuuden edistämiseen sekä merkittävät panokset avoimen tieteen ja tutkimuksen linjausten, suositusten sekä viitearkkitehtuurin laatimiseen.

”Miten tässä näin kävi? Olen työssäni tutkijan ohella myös pedagogi ja oppimisen maailma on minussa. Näin oli luontevaa, että viime vuosina avoin oppiminen tuli keskeisimmäksi osaksi omassa työssäni, ” Anne pohtii viime vuosien rooliaan kansallisena avoimen oppimisen asiantuntijana.

Kuinka avoimuuden edistäminen alkoi ammattikorkeakouluissa?

Anne Kärki on tehnyt pitkän uran Satakunnan ammattikorkeakoulussa yliopettajana ja tutkijana.

Kuinka avoimen toimintakulttuurin edistäminen alkoi ja tuli keskeiseksi osaksi Annen työtä?

”Hyvä kysymys”, toteaa Anne miettiväisenä.

Aluksi avoimuutta edistettiin lähinnä yliopistovetoisesti. Opetus- ja kulttuuriminiteriön Avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT) tiekartta vuosille 2014–2017 nosti esiin julkisin varoin tuotetun tiedon avoimuuden merkityksen koko yhteiskunnassa. Avoimuuden edistämiseen haluttiin myös ammattikorkeakoulut mukaan. (Päällysaho, S. & Latvanen, J. 2018.)

Kun ministeriö esitteli uutta toimintamallia korkeakouluille, Anne toimi Arenen TKI-johtajien verkostossa puheenjohtajana. TKI-johtajien verkosto lähti yhdessä miettimään, mitä ATT voisi tarkoittaa ammattikorkeakouluissa. Keskeinen havainto oli, että avoin tiede ja tutkimus ammattikorkeakouluissa oli avointa tutkimus- ja kehittämistoimintaa (avoin TKI) ja siihen liittyi omia erityispiirteitään.

TKI-johtajien verkoston pohdinnan tuloksena kirjoitettiin ammattikorkeakoulujen oma ATT-hankehakemus opetus ja kulttuuriministeriölle. Annen kanssa ideanikkareina toimivat myös Riitta Rissanen, Jaakko Riihimaa. Eero Pekkarinen ja Seliina Päällysaho. (Päällysaho, S., Kärki, A., Pekkarinen, E., & Rissanen, R. (2016).

Rahoitus saatiin alkuvuodesta 2015. Seinäjoen ammattikorkeakoulu lähti koordinoimaan hanketta Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä (2015–2017). Tavoitteena oli rakentaa perusta ammattikorkeakoulujen toimintakulttuurin avoimuudelle ja sitä kautta sen paremmalle vaikuttavuudelle.

Avoimuuden edistämistä jatkettiin Ammattikorkeakoulujen Avoin TKI, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hankkeessa (2018–2021). Uuteen hankehakemukseen kirjoitettiin vahvaksi tavoitteeksi avoimen TKI-toiminnan rinnalle avoimen oppimisen ja avointen oppimateriaalien edistäminen. Avoin oppiminen oli kansallisella kentällä hankehakemusta tehtäessä uusi asia ja teeman mukaan tulo oli vahvasti Annen käsialaa.

”Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus ja mahdollisuus jakaa osaamista on aina ollut osaltaan selvä tavoite minulle, vaikka avoimia oppimateriaaleja ei ATT-hankkeen alussa niin huomioitukaan. Systemaattisuus ja avointen oppimateriaalien alustat ovat tulleet vasta hankkeen ja AVOTT-työskentelyn myötä”, Anne kommentoi.

Kuinka GDPR:n tulo vaikutti korkeakouluihin? Avoimen toimintamallin perustana tutkimusetiikka ja GDPR

Avoimuuden edistämisen taustalla Annella on vahva tutkimuseettinen osaaminen. Hän on tehnyt terveystieteellistä tutkimusta ja opinnäytetöiden ohjausta 1990-luvulta asti. Tutkimuksessa ja ohjaustyössä keskeistä on tutkittavien informointi ja avoimet julkaisut. Vuonna 2010 Satakunnan korkeakoululaitokset yhdessä käynnistivät Satakunnan korkeakoulujen ihmistieteiden eettisen toimikunnan ja silloin Anne aloitti toimikunnan puheenjohtajana.

”Vaikka jo 1990-luvulla tutkimusetiikan perusasiat olivat tärkeitä, GDPR teki henkilötietojen käsittelystä systemaattisempaa. Asetus toi mukanaan vahvemmin vaateita siitä, että aineiston keruuta pitää suunnitella ja systematisoida, miten toimitaan, mihin tallennetaan, miten tiedotetaan."

Toisaalta ei tietosuoja-asetusta edelleenkään sovelleta tarpeeksi hyvin kaikessa tutkimuksessa, erityisesti toimintamallien soveltaminen käytännön työhön on edelleen kesken.

”Usein unohtuu, että myös korkeakoulun sisällä tehtävät kehittämistyöt pitää hoitaa kunnolla. Haluttaessa julkaista avoimesti koulutuksessa tapahtuvasta oppimisesta ja palautteesta tulee opiskelijakyselyihin opintojaksojen kehittämiseksi olla tutkimuslupa, tietosuojailmoitus, informointi siitä, mihin käytetään ja suostumuksen kysyminen opiskelijoilta. Työtä ja aineistojen käyttöä helpottaa, jos tehdään hyvin alusta asti”, Anne pohtii.

Avoin oppiminen ja yritysyhteistyö ammattikorkeakoulujen vahvuuksia

Kuinka avoimuus on ensimmäisen hankesuunnitelman ideoinnin jälkeen lähes kymmenessä vuodessa muuttunut?

Ensimmäisen ATT-hanke rakensi avoimuutta TKI-työn näkökulmasta aineistonhallinnan ja julkaisemisen prosessien kehittämiseen. Toisessa hankkeessa ammattikorkeakoulut lähtivät toimimaan vahvana kansallisena veturina avoimen oppimisen tuomiseksi Suomen korkeakouluihin.

Osaltaan toinen hanke tuki Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) vetämän kansalliseen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatioon (AVOTT) syntynyttä avoimen oppimisen ryhmää. Ryhmän myötä TSV lähti edistämään avointa oppimista, johon myös ammattikorkeakoulujen hanke oli tehnyt valmistelutyön.

Avoimen oppimisen lisäksi ammattikorkeakoulujen erityinen vahvuus on ollut yritysyhteistyössä. Kun ammattikorkeakoulut eivät ole olleet edelläkävijöitä huipputiedejulkaisuissa, soveltavan TKI-toiminnan luonteva kenttä on ollut julkaista yhteistyössä yritysten kanssa.

Ammattikorkeakoulujen ensimmäisessä ATT-hankkeessa tehtiin selvitys siitä, minkälaisessa muodossa yritykset haluavat saada tietoa käyttöönsä. TKI-työstä on tärkeää tehdä avoimia ammatillisia julkaisuja ja oppimateriaaleja, joiden sisällöt ovat helposti käyttöönotettavassa muodossa. Toinen tärkeä asia havaittiin olevan tuloksista sopiminen.

”Jos hankkeiden tuotokset muotoillaan yrityksille helposti käytettävään muotoon, tämä edistää yhteistyötä ja avoimuutta.”

”Sopimukset on tehtävä riittävän varhaisessa vaiheessa, tällöin yritysyhteistyö on mahdollista. Voisimme yhä enemmän osallistaa ja tuoda yrityksiä näkyville, tarjota mahdollisuuksia yrityksen meritoitumiselle. Kuinka paljon otetaan mukaan kirjoittamaan ja tekemään yhdessä?” Anne kommentoi yritysyhteistyön toimintamalleja.

Toisaalta avoimen toimintamallin meritoituminen on ammattikorkeakouluissa jäljessä tiedekorkeakouluja. Meritoitumisjärjestelmä tulisi luoda myös ammattikorkeakouluihin, erityisesti oppimateriaalien yhdessä tekemiseen ja avaamiseen.

”Meritoituminen on saatava systemaattiseksi järjestelmäksi”, kommentoi Anne.

Aineistonhallinta ammattikorkeakoulussa tänään

Vuosia ammattikorkeakoulujen verkostossa tehtiin töitä hankkeiden aineistonhallinnan ja aineiston avaamisen eteen.

Millaisena näet hankkeiden aineistonhallinnan tilanteen tänä päivänä?

”Meillä on nykyään hyvin ohjeita aineistonhallintaan ja tietosuojaan. Kuinka hyvin henkilöstö osaa löytää ohjeita ja käyttää? Miten tukea saa silloin, kun tarvitaan?”, Annen mukaan tässä on isoa vaihtelua ammattikorkeakoulujen välillä.

Tuki pitää tulla jo suunnitteluvaiheeseen niin, ettei tarvitse aloittaa nollasta. Kun hanke saa rahoituksen, pitää olla tuki, joka auttaa siihen, miten aloitetaan hanke ja tehdään aineistonhallintasuunnitelma, tietosuojailmoitus ja niin edelleen. Tarvitaan systemaattista mallia tukipalveluihin.

Toisaalta ammattikorkeakoulujen hankeaineistojen ongelma on pirstaleisuus.

”Hankkeissa eletään vauhdilla kädestä suuhun. Jos ilman tutkijakoulutusta tehdään tutkimusta, tutkimus ei ole systemaattista ja siitä tulee pirstaleista eikä syntyneestä datasta välttämättä ota selvää kukaan muu kuin tekijä itse.”

” Halutaan avata aineistoja, mutta usein aineiston laatu ei ole hyvää. Kerätään paljon laadullista aineistoa ja sen ongelma on usein rikkonaisuus”, Anne pohtii ammattikorkeakoulujen datanhallintaa.

Korkeakoulun on koulutettava paremmin tutkimuksenteon perusteisiin. Toisaalta myös aineiston arvonmääritys nousee jatkossa tärkeäksi, kun datoja alkaa kertyä.

Avoimet oppimateriaalit tulevaisuudessa

Millaisena näet avoimen ja avoimet oppimateriaalit Suomessa? Entä mitä avoimuus merkitsee yksittäiselle opiskelijalle?

Anne näkee, että koronan aikana tapahtui suuri muutos: siirryttiin etäopetukseen ja verkko-opetukseen. Fyysisiä rakennuksia ei samassa määrin tarvita ja opettajatkaan eivät ole enää paikkakuntasidonnaisia.

”Avoimen oppimateriaalin tuotanto lisääntyy nyt harppauksin. Avoimet oppimateriaalit mahdollistavat kehittämisen, sparraamisen ja haastamisen”, Anne kuvaa nykytilannetta.

Suomessa on paljon korkeakouluja, joissa opetetaan samaa ainetta. Tulevaisuudessa yhteistyö oppimateriaalien tuottamiseen lisääntyy. Siirrymme yhä laajempiin oppimisen kokonaisuuksiin ja tieto lisääntyy koko ajan. Luomme jatkossa vähemmällä enemmän. Kun tuodaan enemmän osaajia yhteen, saadaan enemmän aikaan. Joka paikassa ei tuoteta samaa koulutusta, syntyy ristiinopiskelusopimuksia.

”Onko Suomi joskus yksi korkeakoulu?”, Anne pohtii.

Jos oppimisympäristöt ja oppimateriaalit ovat jatkossa avoimia, kuinka hoidetaan suoritteet ja näytöt avoimesta oppimisesta? Kuka ottaa vastaan? Tähän tarvitaan linjauksia.
Verkostossa on voima ja verkostossa on äly. Ilman verkostoa en olisi tekemässä tätä enkä näkisi mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden haasteet ja veturit

”Yhteisopettajuus ja oppimateriaalien tuottaminen vaativat korkeakoulurajojen ylittäviä tieteenalaverkostoja. Näin ammattialat voisivat nostaa omaa profiiliaan”, Anne linjaa tulevaisuuden tarpeita.

Toisaalta samalla tarvitaan lisää avoimen oppimateriaalien alustoja, jotka voisivat mahdollistaa avointa jakamista laajemmin korkeakoulujen ulkopuolelle yritysten ja kansalaisten hyödyksi. Avoimet oppimisympäristöt voidaan nähdä tärkeänä tekijänä kansalaisaktiivisuuden ja kansalaisyhteiskunnan tieto-taitotason kehittämisessä. Jos oppimisympäristöt kehittyvät, korkeakouluilla ja korkeakoulukirjastoilla voi olla tärkeä rooli osaamisen edistäjinä.

Findatan on edistänyt jo nyt paljon terveystieteen ja lääketieteen kehittämistä.

”Korona-aikana seurasin koronatutkimuksen datan avaamista, rokotteen luominen onnistui niin nopeasti, koska tutkijat avasivat tutkimusdatoja. Tämä hyvä esimerkki siitä, kuinka datan avaamisen hyödyllisyys ei näy vain ministeriöiden juhlapuheissa”, Anne selittää avoimuuden merkitystä.

Toisaalta datan avaamisen kautta hyötyjä ei voi suunnata vain oman maan yrityksille tai bruttokansantuotteelle. Avoimuuden hyöty tulee kaikille, ei vain Suomelle. Jos suomalaiset jakavat, kumulaatioefekti ei tule vain suomalaisille.

Avoimen toimintamallin kehittämisessä tärkeää on asennemaailma. Yhdessä tekeminen muokkaa omaa asennetta ja osaamista. Yhteistyö yliopistojen kanssa hyödyttää avaamalla uusia mahdollisuuksia.

Ammattikorkeakoulujen ei pidä jättäytyä omaksi saarekseen. Avoin TKIO -verkostoa pitää avata vain enemmän jatkossa.

”Toivoisin, että Avoin TKIO -verkostossa ei päästetä näkemystä kapenemaan. Mukaan täytyy saada myös jatkossa mahdollisimman laajasti tukipalvelujen henkilökuntaa, opettajia ja tutkijoita, jolloin näkemys tulee suoraan asiantuntijoilta. Toisaalta tarvitaan myös niitä, jotka tekevät vain vähän tai ei ollenkaan tutkimusta – näin syntyy kuvaa myös arkipäivästä.”

Anne suosittelee jatkossa käyttämään oikeusoppineiden apua avointen oppimateriaalien jakamisessa.

”Kaikki ei ole helppoa, tähän tarvitaan koulutusta Avoin TKIO -verkostossa”, Anne kommentoi hymyillen.

Vapaaksi asiantuntijaksi

Anne jäi eläkkeelle Satakunnan ammattikorkeakoulusta lokakuussa 2023. Muutos tarkoittaa siirtymistä vapaaksi asiantuntijaksi sekä vapaaehtoistöihin kolmannelle sektorille.

Asiantuntijatehtäviä Anne tekee parhaillaan Avoimen tieteen koordinaatioille käymällä läpi avoimen oppimisen linjaukseen tulleita kommentteja ja muotoillen alkuvuodesta ilmestyvää varsinaista linjausta yhdessä Ilmari Jauhiaisen kanssa. Lisäksi hän rakentaa rintasyöpäkuntoutukseen liittyvää oppimateriaalia, joka julkaistaan aoe.fi-alustalle vuonna 2024.

Anne toimii luonnonsuojelujärjestön Puhtaan meren puolesta -hallituksessa. Yhdistys on perustettu viisi vuotta sitten ja se ottaa kantaa vesiympäristöön liittyvissä päästöissä. Viimeisimpänä yhdistys on ottanut kantaa uuteen Umicoren akkutehtaan perustamiseen ja sen ympäristölupaan. Anne kouluttautuu myös muuhun vapaaehtoistyöhön.

Anne toimii lisäksi Suomen Fysioterapeuttien edustajistossa ja tekee tarvittaessa töitä fysioterapeuttina omalle firmalleen.

”Nyt voi tehdä sitä, mitä haluaa, ei tarvitse tehdä muuta”, Anne kommentoi tulevaisuudensuunnitelmiaan tyytyväisenä hymyillen.