Ammattikorkeakoulujen avoimuuden taso on edistynyt: Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan 2024 tuloksia

Tänä vuonna avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) seuranta toteutettiin pitkälti vuonna 2022 rakennettujen indikaattorien pohjalta ja siksi nyt on hyvä tilaisuus tarkastella kehitystä. Seuranta tuotti ammattikorkeakouluissa hyviä tuloksia: vaikka ammattikorkeakoulujen keskiarvo oli sama kuin edellisellä kierroksella eli taso neljä, kehitystä oli tapahtunut paljon kaikilla avoimuuden osa-alueilla. Tulokset herättivät myös kysymyksiä seurannan jatkon kehittämisestä.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kansallinen seuranta sisältää neljä osa-aluetta, jotka ovat toimintakulttuurin, julkaisemisen, aineistojen ja infrastruktuurien sekä oppimisen avoimuus. Osa-alueita tarkastellaan ohjaavien dokumenttien, palveluiden, yhteistyön ja tuotosten edistämisen tapojen kautta. (Tiedejatutkimus.fi, n.d.)

Seurannassa tarkastellaan, miten korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat kehittäneet AVOTT-toimintaansa kansallisten linjausten ja suositusten mukaisesti. Edellisen seurannan jälkeen julkaistut linjaukset toivat mukanaan uusia indikaattoreita. Uusia linjauksia ovat muun muassa opetuskäytänteiden avoimuuden linjaus sekä menetelmien ja infrastruktuurien linjaus. Uusia ovat myös kansalaistieteen ja yritysyhteistyön suositukset.

Uutena edistämisen tapana oli ensimmäistä kertaa mukana ’yhteistyö’, joka konkretisoitui seurannassa osallistumisena kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Tulosten perusteella ammattikorkeakoulut osallistuvat hyvin kansallisiin verkostoihin, muun muassa ammattikorkeakoulujen Avoin TKIO- ja FinnARMA-verkostoihin, mutta kansainvälisiin eri osa-alueiden verkostoihin osallistutaan edelleen vielä harvoin.

Ammattikorkeakoulut ovat osallistuneet avoimen tieteen ja tutkimuksen yhteiseen edistämiseen jo yli kymmenen vuotta. Ensimmäinen kansallinen seuranta toteutettiin vuonna 2015 ja kuluvana vuonna järjestetty seuranta oli jo viides. Seuranta on toteutettu nykymuodossaan aiemmin vuonna 2022, ja onkin kiinnostavaa vertailla avoimuuden kehittymistä ammattikorkeakouluissa. (Avoin tiede, n.d.; Lahtinen, Päällysaho & Kärki, 2022, Lahtinen, Päällysaho & Marjamaa, 2022). Kaikki ammattikorkeakoulut ovat vastanneet kahteen nykymuotoiseen seurantakyselyyn, jolloin vastauksissa ja vertailuissa mukana on yhteensä 23 ammattikorkeakoulua.

Seurannan indikaattorit on työstetty tutkimusyhteisön yhteisessä keskustelussa ja työpajoissa sekä vahvistettu AVOTT-ohjausryhmässä. Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) Avoimen tieteen koordinaatio vastaa seurannan toteuttamisesta (Avoimen tieteen koordinaatio, TSV, 2022).

Seurannan tuloksista vuosina 2022 ja 2024

Kahden nykymuotoisen seurannan tuloksia tarkasteltaessa havaitaan, että ammattikorkeakoulujen avoimuuden kehitys on ollut vakaata kaikissa osa-alueissa vuodesta 2022 vuoteen 2024 (kuvio 1). Vuonna 2024 ammattikorkeakoulut saavuttivat erinomaisia tuloksia erityisesti aineistojen ja infrastruktuurien hallinnassa sekä julkaisemisessa. Aineistojen ja infrastruktuurien osa-alueella keskiarvo nousikin lukemaan 4,6, kun se vuonna 2022 oli ainoastaan 4,1. Tämä osoittaa merkittävää kehitystä esimerkiksi datanhallinnan käytännöissä ja infrastruktuurien avoimuuden ohjaamisessa. Myös julkaisemisen osalta nähtiin huomattavaa parannusta: keskiarvo kohosi 4,3:een aiemmasta 3,6:sta, mikä heijastaa ammattikorkeakoulujen panostuksia avoimen julkaisemisen edistämiseen.

Toimintakulttuurin avoimuudessa saavutettiin niin ikään huomattava kehitys, kun keskiarvo nousi vuoden 2022 tasosta 2,9 vuoden 2024 lukemaan 4,2. Esimerkiksi Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus on huomioitu jo kaikissa ammattikorkeakouluissa. Tämä voi näkyä esimerkiksi avoimempina toimintatapoina, yritysyhteistyökäytäntöjen kehittymisenä sekä avoimuuden huomioimisena strategiatasolla. Oppimiseen liittyvä avoimuus kasvoi myös tasaisesti, vaikka kehitys oli hieman maltillisempaa: vuoden 2022 keskiarvosta 3,3 edettiin vuoden 2024 keskiarvoon 3,8. Tämä viittaa siihen, että avoimuuden periaatteet ovat alkaneet juurtua osaksi opetusta ja oppimista, mutta työ niiden laajentamiseksi jatkuu.

Ammattikorkeakoulujen avoimuuden kehitys on ollut kokonaisuudessaan vakaata ja myönteistä kaikilla osa-alueilla vuodesta 2022 vuoteen 2024. Tämä trendi osoittaa, että avoimuutta edistävillä toimenpiteillä, kuten koulutuksen järjestämisellä, linjausten huomioinnilla ja resursoinnilla, on ollut selkeä positiivinen vaikutus. Vaikka kehitys on ollut vahvaa, jokaisella osa-alueella tulee myös tulevaisuudessa syventää avoimuuden käytäntöjä.

Toimintakulttuurin avoimuuden kehittyminen

Toimintakulttuurin avoimuuden kehitys on ollut ammattikorkeakouluissa merkittävää vuosien 2022 ja 2024 välillä (kuvio 2). Todennäköisesti tämä pohjautuu yleisen tietoisuuden lisääntymiseen avoimuuden osalta. Erityisesti vastuullisen arvioinnin ohjauksen ja palveluiden kehittyminen on edistynyt selkeästi. Esimerkiksi kansallisen vastuullisen arvioinnin suosituksia huomioi vuonna 2022 ainoastaan 35 % ammattikorkeakouluista, kun taas vuonna 2024 luku oli jo 91 %. Lisäksi vastuullisen arvioinnin ohjausdokumenttien käyttöönotto on yleistynyt huomattavasti; vuonna 2022 ohjaavia dokumentteja oli käytössä 35 %:lla ammattikorkeakouluista, mutta vuonna 2024 ohjausdokumentin oli ottanut käyttöönsä jo suurin osa ammattikorkeakouluista (87 %).

Vastuullisen arvioinnin kehityksen voimakasta kasvua voidaan pitää myös yllättävänä saavutuksena. Vuoden 2022 seurannan aikana ammattikorkeakoulut totesivat, ettei vastuullinen arviointi, meritoituminen ja urakehitys olleet heidän toiminnassaan keskiössä (Lahtinen, Päällysaho & Marjamaa, 2022). Tämä viesti herätti epäilyksiä siitä, kuinka nopeasti muutoksia voitaisiin saavuttaa näillä osa-alueilla. Kuitenkin näyttää siltä, että tutkimuksen arvioinnin uudistamistyöhön osallistuminen sekä CoARA-sopimukseen (Coalition for Advancing Research Assessment) sitoutuminen ovat vauhdittaneet muutosta. Näiden toimien kautta ammattikorkeakoulut ovat voineet omaksua uusia arviointikäytäntöjä, jotka korostavat vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Osassa ammattikorkeakouluja on jo myös olemassa yliopistojen kaltaisia tenure track -urapolkumalleja.

CoARA-sopimukseen liittyminen on todennäköisesti tarjonnut ammattikorkeakouluille paitsi kansainvälisen tason suuntaviivoja, myös konkreettisia välineitä ja tukea vastuullisen arvioinnin kehittämiseen. Sopimuksen päämäärät, kuten tutkijoiden moninaisten ansioiden huomioiminen tutkimuksen arvioinnissa ja meritoitumisessa, ovat voineet vahvistaa ymmärrystä siitä, miten arviointikäytäntöjä voidaan hyödyntää oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti myös ammattikorkeakoulukontekstissa. Tämä muutos heijastaa laajempaa kehitystä toimintakulttuurin avoimuuden edistämisessä ja vastuullisuuden huomioimisessa myös strategisissa tavoitteissa.

Yritysyhteistyötä ohjaavat dokumentit ovat nousseet esiin uutena keskeisenä indikaattorina vuoden 2024 seurannassa. Näiden dokumenttien merkitys korostuu erityisesti avoimuuden ja vastuullisuuden lisäämisessä ammattikorkeakoulujen ja työelämän välisessä yhteistyössä. Vuoden 2024 tulokset osoittavat, että ohjaavia dokumentteja on jo olemassa tai niitä ollaan valmistelemassa seuraavan 12 kuukauden aikana lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa (91 %). Ainoastaan yhdeksän prosenttia ammattikorkeakouluista ilmoitti, ettei tällaisia dokumentteja ole vielä käytössä tai edes suunnitteilla.

Yritysyhteistyötä ohjaavat dokumentit tarjoavat systemaattisen pohjan yhteistyöhankkeiden avuksi, määrittäen muun muassa miten yritysyhteistyössä syntyviä tutkimustuloksia ja -aineistoja voidaan hyödyntää ja/tai levittää turvallisesti, tehokkaasti sekä mahdollisimman avoimesti. Tällainen ohjaus auttaa varmistamaan, että yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia, mutta silti tukee avoimen tieteen periaatteiden toteutumista.

Lisäksi suurin osa ammattikorkeakouluista (83 %) raportoi tarjoavansa monipuolista tukea ja koulutusta yritysyhteistyöhankkeisiin. TKI-henkilöstöä esimerkiksi tuetaan ja neuvotaan avoimen tieteen toimintatapojen suunnittelussa ja toteuttamisessa, mikä on erityisen tärkeää yhteishankkeiden läpinäkyvyyden varmistamisessa. Lisäksi lakipalvelujen tarjoaminen myös yritysyhteistyöhankkeisiin nousi keskeiseksi tukimuodoksi. Tämä korostaa ammattikorkeakoulujen pyrkimystä selkeyttää toimintatapoja yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Erilaisten tukipalvelujen kehittäminen tai esimerkiksi mallipohjien tarjoaminen ei pelkästään edistä avointa tiedettä, vaan ne vahvistavat myös yritysten ja korkeakoulujen välistä luottamusta ja yhteistyön tuloksellisuutta. Lisäksi yhteistyön tukeminen koulutusten ja palveluiden avulla osoittaa, että ammattikorkeakoulut eivät ainoastaan reagoi ad hoc -tyyppisesti eteen nouseviin haasteisiin, vaan ne pyrkivät myös ennakoimaan mahdollisia ongelmia ja tarjoamaan alustan kestäville ja innovatiivisille yhteishankkeille.

Aineistojen ja infrojen avoimuuden kehittyminen

Kuten edellä jo todettiin, myös aineistojen ja infrastruktuurien avoimuuden edistäminen on ottanut merkittäviä edistysaskelia ammattikorkeakouluissa viime vuosina (kuvio 3). Vuonna 2023 valmistunut Tutkimusmenetelmien ja infrastruktuurien avoimen saatavuuden kansallinen osalinjaus on otettu hyvin huomioon ammattikorkeakoulujen toiminnassa. Peräti 83 % ammattikorkeakouluista raportoi huomioineensa linjauksen, mikä osoittaa laajaa sitoutumista tämän osa-alueen kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulut ovat alkaneet kiinnittää entistä enemmän huomiota omien oppimis- ja tutkimusympäristöjensä avoimuuden ohjaamiseen. Vuonna 2024 avoimuutta ohjaavia dokumentteja oli olemassa tai valmisteilla jo 70 %:lla ammattikorkeakouluista, kun vuonna 2022 vastaava osuus oli vain 48 %. Tämä kasvu kertoo ammattikorkeakoulujen halusta mahdollistaa tutkimusympäristöjensä käyttöä laajemmin myös yhteistyökumppaneidensa toimesta. Julkisella rahoituksella toteutetuista TKI-hankkeista voi esimerkiksi nousta jatkotarpeita, joissa yritykset tarvitsevat yrityskohtaisia kehittämispalveluja. Valmiit ohjaavat dokumentit tarjoavat läpinäkyvyyttä, periaatteita ja käytännön suuntaviivoja esimerkiksi tuotetun datan omistamiseen ja jakamiseen.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että pelkkä tutkimusympäristön avaaminen ei yksinään riitä varmistamaan sen täysimääräistä hyödyntämistä. Monia tutkimusympäristöjä ei voi käyttää ilman esimerkiksi laitekannan käyttöön liittyvää tukea, teknisiä palveluita tai asiantuntijaosaamista. Näiden palveluiden tarjoaminen voikin antaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuksia avoimuuden ohella kehittää myös omaa palveluliiketoimintaansa. Lisäksi selkeiden ja läpinäkyvien palveluiden tarjoaminen voi olla keino edistää laajempaa yhteistyötä ja vahvistaa ammattikorkeakoulujen roolia alueellisina ja kansallisina innovaatiokeskuksina.

Julkaisujen avoimuuden kehittyminen

Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta on saanut hyviä tuloksia sekä vuoden 2022 että 2024 seurannoissa, mikä osoittaa pitkään jatkunutta työtä avoimuuden edistämiseksi (kuvio 4). Vaikka kokonaistila julkaisujen avoimuuteen liittyen on vahva, seurannan yksityiskohtaiset tulokset tuovat esiin kiinnostavia kehityskulkuja ja osittain myös haasteita.

Vuonna 2022 kaikki ammattikorkeakoulut (100 %) kertoivat huomioivansa toiminnassaan tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansalliset suositukset, mutta vuonna 2024 luku oli jostain syystä hieman laskenut, eli enää 91 %. Sitoutuminen avoimeen tieteellisen julkaisemiseen on edelleen vahvaa, mutta kaikki ammattikorkeakoulut eivät tulosten perusteella koe sitoutumista enää tärkeäksi. Tämä voi liittyä erilaisiin painotuksiin tai esimerkiksi siihen, että ammattikorkeakoulut tuottavat enemmän soveltavaa tietoa, jolloin tieteelliset artikkelit eivät välttämättä ole se luontevin julkaisukanava, mikä voi osaltaan selittää sitoutumisen heikkenemistä tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallisiin suosituksiin.

Toinen kiinnostava nosto on se, että välittömästi avointen vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien osuus on vähentynyt. Syitä laskuun voi etsiä esimerkiksi resursoinnin haasteista, prioriteettien muutoksista tai erilaisista painotuksista ammattikorkeakoulujen sisällä. Ammattikorkeakoulut ovat saattaneet esimerkiksi linjata, ettei tieteellisiä artikkeleita osteta avoimiksi eikä APC-maksuihin ole varattuna budjetissa määrärahaa. Samalla paine julkaista hyvätasoisissa tieteellisissä lehdissä on saattanut kasvaa, kun kiinnostus kansainvälisen rahoituksen saamiseksi on lisääntynyt. Toki myös seurannan indikaattorit eri vuosina eroavat jonkin verran toisistaan ja osa yksittäisten tulosten heikkenemisestä voi johtua myös siitä.

Erityisesti yritysyhteistyöhankkeiden tuloksina ammatilliset julkaisut, kuten esimerkiksi raportit, videot, podcastit ja oppimateriaalit, ovat usein tärkeämpiä kuin perinteiset tieteelliset julkaisut. Ammatilliset julkaisut palvelevat enemmän käytännönläheisiä tarpeita ja mahdollistavat tiedon saavutettavuuden laajemmalle yleisölle. Kuitenkin myös ammatillisten artikkeleiden avoimuus näyttää vähentyneen. Tässä mielessä olisikin kiinnostavaa tutkia tarkemmin, miksi avoin julkaiseminen näyttää kokonaisuudessaan hieman laskeneen.

Oppimisen avoimuuden kehittyminen

Avoimen oppimisen osa-alueen vahvistuminen on jatkunut ammattikorkeakouluissa (kuvio 5). Vuoden 2022 seurannassa havaittiin, että osa-alueen kehitys oli jo hyvällä alulla, ja vuoden 2024 seurannan tulokset osoittavat kehityksen menneen edelleen eteenpäin. Tämä osoittaa, että avoimuuden periaatteet ovat alkaneet juurtua yhä vahvemmin oppimiseen ja opetukseen liittyviin käytäntöihin.

​​​​​​​

Erityisesti vuoden 2022 lopulla julkaistu kansallinen osalinjaus liittyen oppimateriaalien avoimeen saatavuuteen sekä avoimiin oppimis- ja opetuskäytäntöihin on todennäköisesti toiminut merkittävänä suunnannäyttäjänä. Linjauksen tavoitteena on ollut parantaa oppimisen laatua ja saavutettavuutta sekä edistää yhteistyötä ja tiedon jakamista, mutta osaltaan myös tukea elinikäistä oppimista. Vuoden 2024 seurannan mukaan jo 91 % ammattikorkeakouluista on ottanut tämän linjauksen huomioon toiminnassaan. Voidaankin sanoa, että suurin osa ammattikorkeakouluista on aktiivisesti integroinut avoimuuden periaatteet osaksi myös oppimisen ja opetuksen kehittämistä.

Avoimen oppimisen käytäntöjen edistäminen näkyy muun muassa avoimien oppimateriaalien lisääntyneenä tuotantona ja jakamisena. Etenkin TKI-hankkeissa julkaistaan runsaasti myös oppimateriaaliksi soveltuvaa aineistoa, joita aktiivisesti asetetaan tarjolle esimerkiksi avointen oppimateriaalien kirjastoon (aoe.fi). Myös opettajat ovat oppineet käyttämään muiden tuottamia aineistoja omassa opetuksessaan. Lisäksi avoimien digitaalisten työkalujen ja alustojen käyttö opetuksessa on yleistynyt, mikä mahdollistaa opiskelijoille pääsyn oppimateriaaleihin ajasta ja paikasta riippumatta.

Ammattikorkeakoulut ovat myös panostaneet henkilöstön osaamisen kehittämiseen avoimen oppimisen osalta. Opettajille ja muille oppimateriaalien laatijoille tarjotaan koulutusta ja tukea, jotta he oppivat ensinnäkin itse hyödyntämään avoimia oppimateriaaleja, suunnittelemaan avoimeen oppimiseen perustuvia kursseja tai käyttämään avoimia pedagogisia lähestymistapoja. Tämä on varmasti myös osaltaan edelleen vahvistanut kulttuuria, joka kannustaa tiedon jakamiseen ja avoimuuteen.

Vaikka kehitys on ollut selkeää, avoimen oppimisen jalkauttamisessa on vielä työtä. Erityisesti linjauksen huomioimisen ja käytännön toteutuksen välillä voi olla eroavaisuuksia. Siksi jatkuvaa seurantaa ja resursseja tarvitaan edelleen, jotta avoimet oppimiskäytännöt juurtuvat pysyvästi osaksi kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaa. Samalla on tärkeää varmistaa, että avoimuus ei rajoitu vain teknisiin ratkaisuihin, vaan se ulottuu myös pedagogisiin menetelmiin, yhteistyöhön ja yhteisölliseen oppimiseen.

Johtopäätökset

Tuloksia tarkasteltaessa havaitaan, että avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavat ovat kehittyneet ammattikorkeakouluissa laajasti. Seurannan tulosten perusteella ammattikorkeakoulujen avoimuus on tasolla neljä lähentyen kuitenkin jo ylintä tasoa. Aineistojen ja infrastruktuurien ohjaavat dokumentit ja palvelut ovat erinomaisella tasolla samoin kuin julkaiseminenkin. Toimintakulttuurin avoimuus on myös noussut kakkostasosta nelostasoon. Oppimisen ohjaavissa dokumenteissa, palveluissa ja tuotoksissa on vielä kehittymisen varaa.

Kehittymässä olevia toimintoja ovat esimerkiksi tutkijan vastuullisen arvioinnin huomioiminen, infrastruktuurien käytön mahdollistaminen, kansalaistieteen tunnistaminen ammattikorkeakoulujen toimintaan soveltuvaksi sekä oppimisen avoimuuteen liittyvät palvelut ja tuotosten määrät.

Uudet linjaukset ja suositukset on pääosin huomioitu seurannan tulosten mukaan hyvin ja sitoutuminen niihin on hyvällä tasolla, mikä osoittaa, että ammattikorkeakoulut seuraavat avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallista kehittymistä, Erityisesti yritysyhteistyön suositus on koettu tärkeänä ammattikorkeakouluissa.

Yritysyhteistyössä tehtävässä TKI-toiminnassa tulee kuitenkin huomioida erityisen tarkasti, mikä tieto voidaan avata ja mikä tulee pitää salassa. Tämä aiheuttaa omanlaisensa haasteet avoimuuden kehittymiselle myös tulevaisuudessa. Todennäköistä kuitenkin on, että mahdollisimman avoimet toimintatavat parantavat myös yritysten tutkimus- ja innovointivalmiuksia sekä vahvistavat pitkäjänteistä yhteistyötä ja tutkimuksen vaikuttavuutta.