Amk-kirjastotyötä Afrikassa

Diakonia-ammattikorkeakoulu koordinoi kahta ulkoministeriön rahoittamaa kirjastokomponentin käsittävää HEI ICI –projektia. Diakin key expert näissä hankkeissa on informaatikko Marketta Fredriksson, joka tässä jutussa valottaa Diakin kirjaston panostusta hankkeisiin. Kuvat jutussa ovat Intensiivikursseilta Keniasta v. 2014 ja 2016.

HEI ICI –rahoituksella toteutettiin2013-2015 kriisi- ja poikkeusolojen terveydenhuollon kapasiteettia vahvistava CRIPS-hanke (Capacity Building in Crisis Preparedness in Health Care Education) Kenian maaseudulla. Diakin koordinoi hanketta ja kumppaneina olivat Arcada ja Kenialainen University of Eastern Africa Baraton, UEAB.  Heti seuraavalle kaudelle saatiin Tansaniaan 2016-2019 sijoittuva BUSCO (Building Sustainable and Resilient Communities Through Co-creation Between Universities and Businesses), joissa Diakin kumppaneina ovat University of Iringa ja Sebastian Kolowa Memorial University sekä Suomesta Haaga-Helia projektissa sovellettavan LivingLab toiminnan puitteissa.

Kenian projektissa tavoitteena oli kumppaniyliopiston IT- ja verkko-opetusvalmiuden vahvistaminen sekä kriisi- ja poikkeusolojen kapasiteettia vahvistava ja paikallisyhteisöjen kommunikaatiovälineeksi ja yliopiston omien julkaisujen tallennusalustaksi suunniteltu ja toteutettu open access tietovaranto (repository). Toinen päätavoite oli Master of Global Health Care -yhteistutkinnon suunnittelu ja pilotointi, minkä puitteissa vietiin läpi ensimmäisen opiskelijakohortin osalta kaksiviikkoinen intensiivikurssi Keniassa. BUSCO Tansaniassa Puolestaan keskittyy kumppaniyliopistojen ICT- ja verkko-opetusvalmiuksien sekä kirjastopalvelujen kehittämiseen ja livingLab –toiminnan juurruttamiseen. Projektissa päivitetään kumppaniyliopistojen tutkintoon johtavat koulutusohjelmat ja pilotoidaan sulautuvan opetuksen periaatteella toteutettava sosiaalialan Master of Community Development, Human rights and conflict resolution  -yhteistutkinto-ohjelma.

Yhteistutkintojen toteutus on rakentunut monivuotiselle yhteistyölle ja suunnitelmalliselle työnjaolle, jossa kukin korkeakoulu on ottanut vastuulleen oman osansa oppimisinfrastruktuurista. Kenian tapauksessa Baraton tarjoaa puitteet intensiivikurssin myötä autenttiseen oppimiskokemukseen Afrikassa, Arcadalla on ollut vahva panostus tutkinnon tutkimusmenetelmäopetuksessa ja CRIPS-hankkeen IC-tavoitteiden toteutuksessa, sillä Baratonin palvelimelle sijoitettu Crips repository koodattiin Arcadassa opiskelijatyönä. Diak puolestaan tarjoaa verkko-oppimisalustan ja tuottaa kirjastopalvelut tutkinnolle. Koulut operoivat opiskelijavalintaan- ja hallintaan ja opintojen rekisteröintiin liittyvissä asioissa omien käytäntöjensä mukaisesti. Tansanian yhteistutkinnossa kirjaston osuus hoidetaan hyödyntäen Kenian kokemuksia.

CRIPS-hankkeena on päättynyt ja Master of Global Health ohjelmaa viedään toista kertaa jo vakiintuneena kansainvälisenä yhteistutkintona, jossa opiskelee kaikkiaan 36 tutkinto- ja joitakin avoimen amk:n opintoja suorittavaa opiskelijaa Diakista, Arcadasta ja UEABsta. Kevään yhteishakuun tulee tutkinnon elokuussa 2018 alkava kolmas toteutus ja johon kuuluva intensiivikurssi toteutuu syyskuussa 2018, mikäli Kenian turvallisuustilanne ei pahene nykyisestä. Master of Community Development tutkinto-opinnot aloitettiin 23 Diakilaisen opiskelijan ryhmällä elokuussa, Tansanialaiset odottavat yhä tutkinnon kansallista akkreditointia ennen kuin saavat rekrytoida opiskelijoita ohjelmaan. Ohjelmat ovat olleet Suomessa varsin suosittuja, hakijoita on ollut jokaisessa haussa moninkertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna vaikka tutkintoja ei erityisemmin ole markkinoitu. Mikä ei sinällään ole mikään ihme sillä pääosin verkossa tapahtuvia ja siksi työn ohella suoritettavissa olevia kansainvälisiä tutkintoja on harvoin tarjolla sosiaali- ja terveysaloilla.

Hankeinformaatikon työ Afrikassa

Key Expertinä toimiminen on käytännössä ollut lukuisia suunnittelu- ja arviointipalavereja verkossa suomalaisten ja kumppanitoimijoiden kesken, virallisia tapaamisia ja yliopistojen ja paikallisten terveydenhuollon yksiköiden johtohenkilöiden kanssa ja suurlähetystössä, kumppaniyliopistojen henkilöstön perehdytystä online-opetukseen ja e-aineistoihin sekä seminaarien järjestelyjä. Kaikkiaan olen hankkeiden puitteissa matkustanut Keniaan neljä kertaa ja kahdesti Tansaniaan. Pitkien lentojen lisäksi on tullut matkattua tuhansia kilometrejä ja kymmeniä tunteja Itä-Afrikan maanteillä, sillä molempien ohjelmien kampukset ja kenttäpaikat sijaitsevat kaukana pääkaupungeista.

Informaatikon työ Master-tutkinnoissa on samanlaista kuin kotimaassakin, tosin tiedonhaun ohjaus ja opetus tapahtuu luonnollisesti englannin kielellä. 1,5 v. kestävät Master-tutkinnot opiskellaan pääosin verkossa. Verkko-opiskelun lisäksi toteutetaan n. kahden viikon mittainen intensiivikurssi, jossa opiskelijat pääsevät kosketuksiin afrikkalaisen toimintaympäristöön, paikallisiin opiskelijoihin ja perehtymään paikallisyhteisöjen arkeen kumppaniyliopistojen valitsemien oppaiden toimiessa yhteyshenkilöinä ja tulkkeina.  Intensiivikursseilla Keniassa on ollut paljon tiedonhaun opetusta, sillä opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat tutkimusnäyttöön perustuvan mini-intervention paikallisyhteisöissä, laativat Fact sheet –muotoon tiivistettyjä toimintaohjeita ja esittelevät interventioiden toteutukset loppuseminaarissa, johon on kutsuttu kaikki paikalliset toimijat

Tansanian ensimmäisellä toteutuneella intensiivikurssilla syyskuussa 2017 ei tiedonhakua Suomesta saapuneille opiskelijoille enää tarvinnut opettaa, mutta pidimme yhdessä Diakin verkko-opetusasiantuntijan kanssa useamman tiedonhakua- ja verkko-opetusta käsittelevän ohjaussession yhteistutkinnossa opettaville opettajille ja hanketoimijoille sekä testasimme hankerahalla paranneltuja tietoliikenneyhteyksiä, langatonta verkkoa ja muuta uusitun IT-luokan varustusta. Aiomme jatkaa kerran viikossa tapahtuvia verkko-ohjauksia kumppaniyliopistojen IT-asiantuntijoille. Ohjauksessa kertaamme oppimisympäristön hallinnointia ja kirjasto-aineistojen käyttöä, jotta he pystyvät tukemaan omaa henkilöstöään opetuksen käynnistyttyä.

Intensiivikurssin jälkeen tutkinnot jatkuvat verkko-opintoina. Suomessa asuville opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua verkkoluentoihin myös kampuksilla ja monet paikan päällä osallistuessaan käyttävät tuolloin myös kirjastoa ja opinnäytetyövaiheessa varsin monien kanssa kerrataan tiedonhakuasioita yksilö- tai pienryhmäohjauksena.  Liikkuvuusohjelman puitteissa on toteutunut myös opiskelija- ja opettajavaihtoja, joiden aikana olen osaltani huolehtinut vaihdossa oleville tarjottavasta ohjelmasta.

Verkko-opetusalustoilla aikaisemmin Fronter-ohjelmassa ja nykyisin MoodleRooms-alustalla operointia on paljon. Tutkintojen verkkoalustoilla on oma alue tiedonhaun asioille. Opintojaksojen kirjallisuus on alun alkaen valittu siten, että se on pääsääntöisesti sähköisesti saatavilla joko kirjaston tilaamissa kokoelmissa tai erikseen ostettuina e-kirjoina. Etäkäyttötunnistuksen sisältävien syvälinkkien luominen on aikaa vievää työtä, mutta niistä on iso hyöty etenkin monesti heikkojen tietoverkkojen varassa opiskeleville afrikkalaisille.

Kummallakin Master-ohjelmalla on omat LibGuides –oppaansa, joihin olen koonnut tutkintoja palvelevia uutisalerttipalveluja, esittelen kurssikirjoja, tiedonhaun ohjeistuksia, linkit keskeisiin tietokantoihin ja viittausohjeisiin sekä Refshare-ohjelmalla toteutetut tarvittaessa päivittyvät kurssien kirjallisuuslistat, reading lists.

CRIPS-hankkeesta ja Kenian intensiivijaksosta on julkaistu kaksi referee –artikkelia, joiden kirjoittamiseen olen osallistunut. Kolmas on parhaillaan työn alla. Kirjoittamani artikkeli on julkaistu Journal of European Association for Health Information and Libraries –lehdessä. Pidin myös Intensiivikurssia ja kirjastomme HEI ICI-toimintaa käsittelevän esitelmän Dublinin ICML+EAHIL2017- konferenssissa viime kesäkuussa.

Yhteistutkinnot ja CRIPS sekä BUSCO–projektit ovat kirjaston näkökulmasta olleet aitoja "embedded" tai "Blended librarianship" –projekteja, jossa on aika-ajoin on ollut pakko olla äärimmäisen joustavalla asenteella mukana ja valmis siirtymään epämukavuusalueelle (muutenkin kuin kehnojen teiden, kaistapäisen liikenteen, sähkökatkojen, epämääräisten yöpymispaikkojen tai ötököiden suhteen). Täysipainoisen osallistumiseni hankkeisiin on mahdollistanut työtiimini ja esimiesten hyväksyvä ja joustava asenne. Laskujeni mukaan nyt on jo kertynyt matkoilta Afrikkaan yhteensä 80 matkapäivää; reissut ovat olleet pitkiä ja työläitä, mutta myös monella tapaa ikimuistoisia. Työskentely monista kulttuureista olevien ihmisten kanssa on välillä rasittavaa mutta antoisaa ja yhteistyö sekä suomalaisten opettajien että afrikkalaisten kirjasto- ja ICT -kollegoiden ja professoreiden kanssa on ollut sujuvaa ja lämpimän huumorin sävyttämää. Loppujen lopuksi opiskelijoiden ja akateemisen yhteisön tiedontarpeet ovat hyvin samanlaiset opiskeluympäristön eroista huolimatta. Hankkeiden saamasta hyvästä auditointipalautteesta voi vaan iloita, toimintamme on osaltaan luomassa kouluttautumismahdollisuuksia ja parantamassa hauraiden yhteisöjen elinolosuhteita.

Kirjaston kutsuminen mukaan hanketoimintaan kertoo kirjastopalvelujen arvostuksesta, pitkäaikaisesta ja tasavertaisesta yhteistyöstä opetus- ja tki -henkilöstön kanssa sekä johdon avarakatseisuudesta, valistuneisuudesta ja luottamuksesta asiantuntijoihinsa. Kirjaston sisällä se kuvastaa out of box –ajattelun ja proaktiivisen työotteen arvostamista sekä luottamusta ja tukea työtiimin sisällä. Hanketyöhön irrottautuminen vaatii aina joustavuutta tiimiltä. Iloitsen innostavasta työnteon hengestä ja vapaudesta tarttua ammatti- ja kielitaitoa kehittäviin hankkeisiin. Hanketyö on vahvasti osa suunnitelmallista palveluprosessien ja ammattitaidon kehittämistä.