Amk-kirjastostako avoimuuden kotipesä?

Avoimesta TKI-toiminnasta kiinnostuneet amk-kirjastolaiset kokoontuivat Tampereella järjestetyillä AMKIT-konsortion verkostopäivillä työpajaan pohtimaan kirjaston roolia avoimessa TKI-toiminnassa. Työpaja toistettiin saman sisältöisenä kaksi kertaa ja osallistujia kertyi yhteensä 41. Noin tunnin mittainen sessio koostui kolmesta osiosta: Saa höyrytä, Pulinaa pönttöön ja Lööppien kertomaa.

Työpajan tarkoituksena oli herättää keskustelua amk-kirjastolaisten roolista avoimen TKI-toiminnan eri osa-alueilla. Jotkut avoimen TKI-toiminnan toimintatavat ovat kirjastossa jo hyvinkin tuttuja, esimerkiksi avoin julkaisutoiminta ja rinnakkaistallentaminen kuuluvat monen kirjaston tehtäviin. Mutta miten kirjastoissa suhtaudutaan esimerkiksi aineistonhallinnan ja datan avaamisen tukipalveluiden tarjoamiseen? Näistä asioista lähdettiin työpajassa ottamaan selvää.

Tunteiden tunnistusta

Työpaja aloitettiin rohkeasti teemalla Saa höyrytä. Tavoitteena oli päästää ilmoille myös kriittiset kommentit sekä nostaa esiin mahdolliset ennakkoluulot. Osio toteutettiin Kahoot-kyselyllä, jossa on mahdollista vastata anonyymisti monivalintakysymyksiin. Vähän leikkimielisen eikä niin tieteellisen kyselyn tavoitteena oli kartoittaa, millaisia tunteita ja ajatuksia avoin TKI-toiminta herättää.

Kyselyn tulokset osoittivat, että kirjastolaiset suhtautuvat avoimen TKI-toiminnan tukemiseen positiivisesti. Yli neljäsosa vastaajista koki, että heidän osaamistaan tarvitaan. Toisaalta 61 % oli sitä mieltä, että kirjasto ei voi kantaa vastuuta yksin, vaan muidenkin pitää osallistua. Pieni joukko oli vielä epävarmalla kannalla sen suhteen, kuinka aktiivisesti haluaisivat osallistua. Silti kukaan ei ollut sitä mieltä, että avoimen TKI-toiminnan voi kirjastotyössä jättää kokonaan huomiotta. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Halukkuus osallistua aktiivisesti avoimeen TKI-toimintaan

Oli ilo havaita, että avoimen TKI-toiminnan tukipalvelujen tarjoamista ei myöskään koettu ahdistavaksi tai merkityksettömäksi asiaksi. Sen sijaan kaikki vastaajat kokivat tukipalvelujen tarjoamisen kiinnostavaksi ja uusia ulottuvuuksia työhön tuovaksi tai ainakin ihan mukiinmeneväksi osaksi työtä. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Kiinnostus avoimen TKI-toiminnan tukipalvelujen tarjoamiseen

Kyselyllä selvitettiin myös suhtautumista avoimen TKI-toiminnan keskeisiin osa-alueisiin eli avoimeen julkaisemiseen, avoimiin aineistoihin ja avoimeen oppimiseen.  Pääosin vastaajien näkemykset avoimen julkaisemisen tukemisesta olivat positiivisia. Noin 64 % vastaajista oli sitä mieltä, että avoimen julkaisemisen tukeminen on ehdottomasti kirjaston tehtävä. Noin 33 % oli sitä mieltä, että se kuuluu vain jossain määrin kirjaston tehtäviin. Yhden vastaajan mielestä avoimen julkaisemisen tukeminen ei ole lainkaan kirjaston tehtäväkenttään kuuluvaa. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Näkemykset avoimen julkaisemisen tukemisesta

TKI-aineistojen avaamisesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Aineistojen avaaminen ammattikorkeakouluissa on vasta aluillaan ja tarvittavien tukipalvelujen organisoiminen ja infrastruktuurien rakentaminen ovat vielä kesken. Erilaiset aineistot ja data koettiin kuitenkin tärkeäksi eikä kukaan ajatellut niin, että ammattikorkeakouluissa tuotetut aineistot olisivat tarpeettomia. Yli neljäsosa vastaajista oli sitä mieltä, että aineistojen avaaminen on erittäin tärkeää. Yli puolet vastaajista (52 %) ajatteli kuitenkin, että aineistojen avaaminen riippuu kyseessä olevan aineiston luonteesta. Noin viidesosa vastaajista toi lisäksi esille, että aineistojen avaaminen on tärkeää, mutta se on jonkun muun kuin kirjaston tehtävä. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Näkemykset aineistojen avaamisen tukemisesta

Avoin oppiminen on nostettu viime aikoina esiin yhtenä uutena avoimuuden näkökulmana, joskin avoimen oppimisen käsitteen määritelmä on vielä jäsentymätön. Tämä näkyi myös vastauksissa, sillä yhteensä lähes 60 % vastaajista oli epävarmalla kannalla sen suhteen, kuuluuko avoimen oppimisen tukeminen kirjaston tehtäviin tai mitä sillä edes oikeastaan tarkoitetaan. Noin 36 % vastaajista piti kuitenkin avoimen oppisen tukemista ehdottoman tärkeänä kirjaston tehtävänä. Pieni vähemmistö oli sitä mieltä, että kyse ei todellakaan ole kirjastolle kuuluvasta työstä. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Näkemykset avoimen oppimisen tukemisesta

Osaamisen pohdintaa

Pulinaa pönttöön osuus sisälsi pienryhmäkeskustelua. Keskusteluissa pyydettiin pohtimaan, mitä osaamista kirjaston henkilökunnalla nyt jo on avoimen TKI-toiminnan tukemisessa, mitä osaamista tarvittaisiin lisää, mikä rooli avoimen TKI-toiminnan tukemisessa halutaan ottaa ja mitä roolia ei haluta ottaa. Osaamista ja roolitusta tarkasteltiin avoimen julkaisemisen, avoimien aineistojen ja avoimen oppimisen näkökulmista.

Keskusteluissa kävi ilmi, että kirjastot ovat toisiinsa verrattuina eri vaiheissa avoimuuden tukemisessa. Osalle kirjastoista monet avoimuuteen liittyvät asiat ovat jo rutiinia, osalle ne ovat vielä melko tuntemattomia. Etenkin avoimeen julkaisutoimintaan ja metatietoihin liittyvä tuntemus näyttää kaikilla olevan jo vahvaa, mutta lisää osaamista kaivataan erityisesti erilaisten aineistojen hallintaan. Toisaalta muistutettiin myös siitä, että kirjaston perusosaaminen antaa hyvät valmiudet moneen avoimuutta tukevaan tehtävään.

Työpajan osallistujien yhteinen näkemys viittasikin siihen, että kirjastolla on merkittävä rooli avoimen TKI-toiminnan kokonaisuuden tukemisessa. Kirjastoissa ei kuitenkaan haluta lähteä edistämään avoimuutta ilman johdon riittävää taustatukea. Lisäksi vaaditaan edelleen osaamisen monipuolista kehittämistä, esimerkkeinä muun muassa ammattikorkeakoulujen hanketoiminnan parempi tuntemus sekä sopimuksiin, lisensointiin ja tekijänoikeuksiin liittyvät asiat.  Myöskään avoimuuden käsitteistö ei tuntunut vielä selkeältä ja siksi terminologiaan toivottiin lisää yhteistä määrittelyä.

Keskusteluissa nousi esille myös rooleja, joita kirjastot eivät avoimen TKI-toiminnan tukemisessa halua ottaa. Kirjastolle ei haluttu pilkunviilaajan tai nalkuttajan roolia. Myöskään toisten ammattiryhmien, kuten esimerkiksi juristien, tontille ei haluttu astua. Tämä onkin täysin ymmärrettävää, sillä avoimuus vaatii eri ryhmien yhteistyötä, mitä monissa keskusteluissa tuotiinkin esille.

Tulevaisuuden visiointia

Työpaja huipentui aikahyppyyn. Tehtävänä oli siirtyä ajassa vuoteen 2025 ja journalistiikan pariin laatimaan otsikkoa Helsingin Sanomissa ilmestyvälle artikkelille, jossa käsitellään kirjastojen roolia ammattikorkeakoulujen avoimessa TKI-toiminnassa.  Osallistujien visionäärisen työn tuloksena syntyikin huikeita otsikoita, jotka kuvastivat tulevaisuudenodotuksia monelta eri kantilta.

”Maailman suurin avoin arkisto Suomeen: yliopistot mukaan amk-kirjastojen perustamaan julkaisuarkistoon.”

”Romanssi ohi – avoimuus oli vain hetken huumaa!”

”Tutkimus kaikkien käyttöön – amkien Theseus tuo opinnäytetyöt ja tutkimusaineistot kaikkien saataville”

”Soveltava tutkimus ratkoo yhteiskunnan ongelmia – kirjasto keskeisessä roolissa”

”Uusi julkaisupalvelu hyödyntää tekoälyä – yrityksissä jo käytetympi kuin Google”

”Kirjastotädistä avoimuuden mentori – kaikki haluavat töihin kirjastoon!”

”Tiesitkö, että tuhansia uusia yrityksiä on jo syntynyt kirjastojen dataportaalin avulla?”

”Kirjaston täti avasi nutturansa”

”Ne teki sen taas! – Kirjastot mullistivat amkien TKI-toiminnan”

”Korkeakouluille miljoonasäästöt – kirjastosta käyttöön avoin tieto ja tutkimus”

Lööppien kertoman perusteella näyttää siltä, että kirjastolaisiin toisinaan liitetty vaatimattomuus on harhaa. Otsikoiden perusteella amk-kirjastojen merkitys ja rooli avoimuuden mahdollistajana on aktiivinen ja vahva. Nähtäväksi jää, mitä seuraavan kuuden vuoden aikana tapahtuu ja millaiset otsikot amk-kirjastojen toimintaa tällä saralla silloin kuvaavat. Oliko avoimuuden korostamisessa kyse vain hetken huumasta vai voidaanko silloin jopa kysyä, mitä ne amkit olivatkaan, kuten jossain pulinaryhmässä vähän kieli poskessa pohdittiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työpajan perusteella avoimen TKI-toiminnan tukeminen nähdään kirjastoissa tärkeäksi. Useaan otteeseen todettiin, että parhaiten se onnistuu hyvällä yhteistyöllä eri asiantuntijaryhmien kesken. Valtakunnan tasolla avoimuuden edistämisen tukena toimii yhteinen Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen ja innovaatioekosysteemi -hanke, jossa on mukana 11 ammattikorkeakoulua sekä Aalto-yliopisto. Tämän hankkeen työn tulokset ovat myös kaikkien ammattikorkeakoulukirjastojen käytettävissä. Avoimen TKI-toiminnan kehittämisessä on vielä paljon tehtävää, ja siinä kirjaston rooli on varmasti merkityksellinen.