Osallistuin ” Totta ja tarua tiedonhakijan taidoista - tunnemmeko tavat, tuemmeko tuskassa?” –seminaariin marraskuussa. Olin mukana järjestämässä seminaaria, joten en pystynyt täysin keskittymään seminaarin esitysten seuraamiseen. Mutta onneksi sain sieltä jotain pohdittavaa mukaani! Pääpuhujan, paneelin ja kahden työpajan esitykset jäivät parhaiten mieleen. Tässä muistiinpanoni.
Parempi ajattelu, älykkäämpi työskentely / Hanna Lahtinen
- Leena Elenius twiittasi: ”Tiedonhankinta muuttuu. Lahtinen: Miten th-taidot siirtyvät työelämään/-yhteisöihin? Millaista th-osaamista työssä tarvitaan?” Hyviä kysymyksiä. Millaiset tiedonhankinnan taidot pitäisi amk-opiskelijalla olla opintojen päättyessä? Mikä on kirjaston tavoite? Hanna Lahtisen yhteen taulukkoon tulen vielä palaamaan: Koulutuksen ja työelämän IL:n erot.
- Yhden osallistujan osuva huomio: ”Mieleen jäi erityisesti fokusointi työelämään. Opetammeko vain liiaksi esim. valmistamaan opinnäytteen, ja sitten unohtuu se asiakkaan edessä oleva 40 vuoden työura?” Mieleen jäi siis osuvia kysymyksiä, mutta ei valmiita vastauksia.
Tiedonhaun ihanuus ja kurjuus -paneeli: Mitä lehtori, tohtorikoulutettava ja pari opiskelijaa sanoivat?
- Taas kuulimme sen: Kirjasto toi kaikille mieleen oman ensimmäisen kirjaston ja siihen liittyvät kokemukset. Kuten Päivi Litmala-Peitsala toteaa: "Mielikuva kirjastosta muodostuu jo lapsuudessa."
- Keneltä panelistit kysyvät ensimmäisenä vinkkejä? Kollegalta ja kaverilta. Sitten Googlelta.
- Tohtorikoulutettava: Aloitan Googlella, näin saan hyvän yleiskuvan asiasta. Sen jälkeen siirryn Nelliin, josta löydän uutta tietoa.
- Opiskelija: Etsin lähdeaineistoa opinnäytetyöhön. Aloitin Googlella. Huomasin, ettei löydy riittävästi sopivia lähteitä. Menin kirjastoon ja etsin kirjaston tietokannasta kirjoja. Paneelin puheenjohtaja kysyi: Entäs artikkelit, etsitkö niitä? Opiskelija: ?
- AMK-lehtori paneelin jälkeen kahvilla: Kirjastolla voi olla sopivia koulutuksia, eri opintojen vaiheisiin. Mutta jos asiakas ei löydä niitä, niin vika ei ole asiakkaassa. Siis miten kirjaston koulutuksia markkinoidaan? Minkä nimisiä ne ovat? Tästäkin Litmanen-Peitsala on kirjoittanut.
- Lauri Bangin mainio twiitti ja paneelin puheenjohtaja osuva kommentti: "Panelistit perusasioiden äärellä. IL-opetuksen integrointi ja oikea-aikaisuus! Saarti: Vastahan tästä on puhuttu 20 vuotta."
Kirjastovideot
- Näin se tehdään:
Valitse aihe. Esimerkiksi tietokanta (tarkista sopimus!), tilaesittely, haastattelu tai vaikkapa Finna
Tee käsikirjoitus. Sen avulla video on helppo tarvittaessa päivittää.
Muista pituus, 1-2 min riittää.
Valitse ohjelma. Esim. Dreambroker, Camtasia, Snacked, Office Mix, iMovie, Explain everything, Echo360, Adobe Connect.
Pyydä mukaan työkaveri: toinen puhuu ja toinen käyttää hiirtä. Tai tee itse ja pyydä työkaverilta kommentit. Joka tapauksessa unohda liika itsekritiikki.
Julkaise. LibGuides-oppaassa, Moodlessa, kotisivuilla.
Markkinoi itse: lähiopetuksessa, kertauksen apuna.
Slow searching
- Tuttu asia, uusi termi. Asiakas voi vaikka videolta katsoa Ebscon hakuominaisuudet. Minun ei ole tarpeen demota kaikkea mahdollista tunnilla. Vauhti kirjaston tunneilla: Mennään lättähatulla, ei luotijunassa.
Mitä sinulle jäi mieleen IL-seminaarista? Kerro tai kommentoi!
Kaisu Sallasmaa
Lähteet:
IL-seminaarin työpajakooste: http://www.kirjastokaista.fi/totta-ja-tarua-tiedonhakijan-taidoista-seminaarin-tyopajakooste/
Litmanen-Peitsala, Päivi: Asiakas on asiantuntija. - Signum / Helsinki : Suomen tieteellinen kirjastoseura. - (2014):1 http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/article/view/41400/10572
Osallistujien palautteet
Seminaarin ppt-esitykset ja ohjelma: http://www.stks.fi/news/1022
Artikkelin tiedot
Kirjoittaja:
Kaisu Sallasmaa
Numero:
15
Lisenssit
Tulosta sivu
Kommentit